Asiantuntijalta: Liikenneväylien kehittämishankkeiden arviointimenettelyä on kehitettävä

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia sisältää kokonaisturvallisuuden toimintamallin, jonka kantavana ajatuksena on se, että viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt ja kansalaiset vastaavat yhteistoiminnassa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta. Strategia haastaa kaikki toimijat kehittämään yhteiskunnan kriisinkestävyyttä eli resilienssiä.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on laadittu niin sanotussa Whole of Society -hengessä laveasti maalaten. Strategian kattavuus on johtanut lieveilmiön syntymiseen: strategian tarjoamassa viitekehyksessä käytännössä kaikkia merkittäviä julkisilla varoilla tehtäviä investointeja on mahdollista perustella kriisinkestävyyttä, huoltovarmuutta tai turvallisuutta vahvistavilla vaikutuksilla.

Vaikka investointien vaikutukset kokonaisturvallisuuteen olisivat aidot ja ilmeiset, käytössä ei ole systemaattista ja luotettavaa arviointimenetelmää, joka tuottaisi vertailukelpoista tietoa investointien vaikuttavuudesta.

Tämä ongelma liittyy vahvasti myös liikenneväylien kehittämishankkeiden ja laajemmin koko liikenneverkon kehittämisen vaikuttavuuden arviointiin.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut pysyvällä tavalla turvallisuuden ja huoltovarmuuden maantiedettä Euroopassa.

Toimivat yhteydet länteen ovat nyt ja tulevaisuudessa elinehto Suomelle. Läntisillä yhteyksillä tarkoitetaan Suomen rajat ylittäviä henkisiä ja fyysisiä yhteyksiä. Teemme yhteistyötä läntisten liittolaistemme kanssa, ja elintärkeät liikenneyhteytemme suuntautuvat läntiseen maailmaan.

Maan sisäisen liikenneverkon tulee kytkeytyä saumattomasti läntisiin yhteyksiin.

Suomi on saari. Tehokkaan ja toimivan satamainfrastruktuurin ohella Suomi tarvitsee kiinteitä läntisiä yhteyksiä. Kiinteät yhteydet Helsingin ja Tallinnan, Turun ja Tukholman sekä Vaasan ja Uumajan välillä ja ratayhteys Narvikin satamaan ovat esimerkkejä viime aikoina julkisessa keskustelussa esillä olleista läntisten yhteyksien kehittämishankkeista. Hankkeiden kustannusarviot liikkuvat kymmenissä miljardeissa euroissa.

Kaikkia ideatasolla esitettyjä hankkeita ei ole mahdollista toteuttaa. On tehtävä valintoja.

Valintoja on tehtävä myös maan sisäisiä liikenneväyliä kehitettäessä. Valtioneuvosto hyväksyi viime joulukuussa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vuosille 2026–2037. Kerran hallituskaudessa päivitettävässä suunnitelmassa korostetaan liikennejärjestelmän keskeistä merkitystä Suomen huoltovarmuudelle, kokonaisturvallisuudelle ja maanpuolustukselle.

Kaikista liikenneväylähankkeista laaditaan hyöty-kustannusanalyysi, joka kertoo hankkeen koko elinkaaren aikana saavutettujen hyötyjen ja kustannusten välisestä suhteesta.

Analyysit laaditaan Väyläviraston arviointiohjeita noudattaen. Nykymuotoisissa hyöty-kustannusanalyyseissa ei arvioida hankkeiden vaikutuksia kokonaisturvallisuudelle. Arvioinneissa ei esimerkiksi oteta kantaa siihen, miten yksittäiset liikenneväylien kehittämishankkeet kytkeytyvät huoltovarmuuden näkökulmasta osaksi laajempaa kokonaisuutta.

Rajallisten resurssien järkevä ja mahdollisimman tehokas käyttö korostuu etenkin taloudellisesti haastavina aikoina. Käytettävissä olevat voimavarat tulee ohjata sellaisiin kohteisiin, jotka tuottavat parhaan mahdollisen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden.

Vaikuttavuutta arvioitaessa on otettava huomioon sekä investointien elinvoimaa ja hyvinvointia lisäävät vaikutukset että niiden kokonaisturvallisuutta vahvistavat vaikutukset.

Liikenneväylien kehittämishankkeiden arviointimenettelyä tulisi kehittää siten, että hankkeiden vaikutukset kokonaisturvallisuuteen sisällytetään osaksi arviointia. Maan sisäisten kehittämishankkeiden lisäksi läntisten yhteyksien kehittämishankkeet tulisi arvioida kokonaisturvallisuuden näkökulmasta yhteistyössä läntisten naapuriemme kanssa. Tietopohjan on oltava nykyistä vankempi, kun tehdään päätöksiä huomattavan suurista investoinneista.

Toimiva liikenneverkko luo elinvoimaa ja hyvinvointia sekä tukee yhteiskunnan resilienssiä.

Kansallista yhtenäisyyttä tulee vaalia myös merkittävissä julkisin varoin toteutettavissa investoinneissa. Resurssit tulee käyttää mahdollisimman vaikuttavalla tavalla siten, että elinvoimaa, hyvinvointia ja turvallisuutta vahvistetaan kaikkialla Suomessa.

Jarmo Koskela

väitöskirjatutkija

Vaasan yliopisto