Suojelua se on, vaikka harmaa paketointi hämää

Metsänomistajille kulunut vuosi on ollut vaiherikas. Useita vuosia kestänyt puukaupan suotuisa suhdanne kääntyi laskuun. Samoin Euroopan unionin säädöstulva uhkaa jatkuvasti kaatua metsänomistajan harteille.

Kenties merkittävin metsänomistajan asemaa koskeva ongelma on vahvasti kotimaista valmistetta. Harmaa suojelu on nimensä mukaisesti ollut ilmiö, jonka laajuutta ja vaikutusta on ollut vaikea täsmällisesti arvioida.

Professori Martti Häkkäsen tuore selvitys tuo asiaan kuitenkin kaivattua tieteellistä näyttöä. Häkkäsen mukaan erityisesti kaavoituksessa ilmenee merkittäviä ongelmia, jotka käytännössä rajaavat maanomistajien mahdollisuuksia käyttää metsiään.

Turun yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan nykyinen sääntely tuottaa maanomistajalle epävarmuutta ja epäselviä tilanteita, jolloin jopa heidän oikeusturvansa joutuu koetukselle.

Häkkäsen mukaan maanomistajien oikeudet ovat erityisesti koetuksella alueidenkäyttölain ja rakentamislain osalta.

Korvauksia on mahdollista saada, mutta ne ovat liian tulkinnanvaraisia. Häkkänen on myös havainnut ongelmia kaavoituksesta maksettavissa korvauksissa.

Jo aiemmin maanomistajien parista noussut kokemus asiaan liittyvästä epävarmuudesta ja oikeudenmukaisuuden kokemuksesta saa selvityksestä tukea.

Harmaan suojelun ydintä ovat epäselvien kaavamerkintöjen jääminen voimaan ilman mahdollisuutta nopeaan ja täsmälliseen muutoksenhakuun.

Oikeustajua koettelevat myös ”potentiaaliset” suojelukohteet ja erilaisten toimien viidakko, joka estää maanomistajan mahdollisuutta hallita omaa omaisuuttaan parhaaksi näkemällään tavalla.

Metsänomistajalla on oikeus odottaa sekä lainsäätäjiltä että säädösten soveltajilta parempaa.

Yksittäisen maanomistajan kannalta kaavoitus, suojelukohteet ja säädösten kokonaisuus on määriteltävä tavalla, joka antaa kohtuullisen mahdollisuuden hahmottaa kokonaisuus ja toimia sen mukaan.

Jos mahdollisuus omaisuuden täyteen hallintaan viedään, se on korvattava maanomistajalle oikeudenmukaisella tavalla. Lain määrittelemän omaisuuden suojan on toteuduttava myös käytännössä.

Sitä ei saa horjuttaa epäselvällä hallinnolla minkäänlaisesta mahdollisesta tarkoituksellisuudesta puhumattakaan.

Kun seuraaviin eduskuntavaaleihin valmistaudutaan ensi vuonna, sekä yksittäisten metsänomistajien että heidän etujärjestöjensä on syytä ottaa harmaa suojelu esille.

Jos emme itse nosta asiaa päättäjien tietoon riittävän konkreettisesti, ei sitä kukaan muukaan tee.

Metsänomistajien oikeus omaisuuteensa on aivan yhtä arvokas kuin muidenkin. Jos siihen kohdistuu erilaisia intressejä muualta, ne on tunnistettava ja niiden vaikutuksista on saatava oikeudenmukainen korvaus.

Vieläpä niin, että se on etukäteen kaikille kohtuudella selvitettävissä.