Hakkuut estävä kaava voi olla ikuisesti voimassa, eikä kunnan tarvitse tiedottaa sen laatimisesta maanomistajalle

Maiseman huomiointia, rantojen avohakkuukieltoja, vihervyöhykkeitä, ympäristöarvojen vaalimista. Kuntien laatimat kaavat vilisevät yhä useammin merkintöjä ja määräyksiä, jotka tuottavat pulmia metsätalouteen.

”Tämä on ihan jatkuvaa. Kunnat tekevät kaavoihin kaikenlaisia kirjauksia, jotka eivät ole mitenkään standardisoituja ja joiden oikeudellista merkitystä ei ole mietitty loppuun asti”, sanoo MTK:n maankäyttöön erikoistunut juristi Jenni Hunnakko.

Hunnakon mukaan kaavoituskäytännöt vaihtelevat kunnasta toiseen. On niitäkin, joiden kaavat eivät aiheuta ongelmia. Eri puolilta maata yhteydenottoja tulee silti viikoittain. Karkeasti yleistäen eniten ongelmia on kaupungeissa ja niiden lähiseudulla.

Metsälain ja kaavoituksen suhde on epäselvä. Metsälaissa säädetään metsien kestävästä käytöstä, mutta kaavoissa voi olla metsälaista poikkeavia määräyksiä. Kuva: Jyrki Luukkonen

Maankäyttö- ja kiinteistöoikeuden professori Martti Häkkänen laati keväällä MTK:n toimeksiannosta selvityksen kaavoituksen aiheuttamasta ”harmaasta suojelusta”.

Selvityksen mukaan monia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä vaivaa epämääräisyys, koska laki ei velvoita kuntia tekemään täsmällisiä kirjauksia. Metsänomistaja jää vaille selviä sääntöjä siitä, mitä alueella saa tehdä ja mitä ei.

Häkkäsen selvityksen mukaan epäselvää on esimerkiksi, mikä on kaavojen suhde metsälakiin, jossa on jo määritelty rajat metsien käytölle.

Hakkuu kaava-alueella vaatii usein kunnalta poikkeamispäätöksen. Kuva: Johanna Kokkola

Jos kaavan rajoittamalla alueella haluaa tehdä hakkuita, maanomistajan ensimmäinen askel on hakea kunnalta poikkeamispäätöstä.

Kielteinen päätös voi johtaa kunnan korvaus- tai lunastusvelvollisuuteen. Alueidenkäyttölain mukaan velvollisuus syntyy, jos yleiskaavan määräys estää maanomistajaa kohtuullisesti hyötymästä alueestaan.

Häkkäsen selvityksen mukaan ”kohtuullisen hyödyn” pykälä on kuitenkin tulkinnanvarainen.

Selventäviä oikeustapauksia tai korvauskäytäntöä ei ole muodostunut. Onko esimerkiksi kohtuullista vai kohtuutonta, jos avohakkuun sijaan saa tehdä vain harvennuksia ja poimintahakkuita?

Alueidenkäyttölain uudistuksessa on ollut esillä pykälä määrämuotoisesta metsäkorvauksista. Jos laki hyväksytään, se selventäisi kaavan aiheuttaman metsätaloushaitan korvausedellytyksiä.

Tapaukset etenevät usein myönteiseen poikkeamispäätökseen, Hunnakko sanoo.

”Aika monesti kunta on halukkaampi myöntämään poikkeuksia, kun muistutetaan sitä korvausvelvollisuudesta. Mutta kunnan pitäisi huomata asia jo kaavaa tehdessä eikä vasta jälkikäteen.”

Puukaupan teko kaavapoikkeuksen kautta tietää työlästä paperisotaa. Hunnakko korostaa, että harmaa suojelu tuottaa muutakin harmia kuin byrokratiaa. Vaikka myöntävä poikkeamispäätös heltiäisi, kaavamääräykset karkottavat puunostajia.

”Yhtiöt eivät halua tehdä hakkuita siellä, missä on esimerkiksi kirjattu kaavaan maisema-arvoja.”

Hunnakon mukaan kaavamerkinnät saattavat yhtä lailla haitata luonnonsuojelun toteuttamista.

Jos metsä on kaavoitettu viheralueeksi, se ei ole metsätalousmaata, mikä estää esimerkiksi Metka-tukien saamisen. Kuva: Kari Salonen

”Jos alue on kaavoitettu esimerkiksi viheralueeksi, sille ei voida myöntää Metka-tukia, joita saa vain metsätalousalueille. Huono kaavoitus on huonoa metsätaloudelle mutta myös luonnonsuojelulle. Se ei hyödytä ketään.”

Maanomistajan oikeusturvan kannalta ongelmallista on, että lainvoimaisesta kaavasta ei voi valittaa minnekään, vaikka se sisältäisi epäselviä tai jopa lainvastaisia määräyksiä. Tällaisten johdosta kaava olisi pitänyt purkaa, jos siitä olisi valitettu ajallaan.

Kerran hyväksytty kaava on voimassa periaatteessa ikuisesti. Kaavan muuttaminen on työlästä, koska se tarkoittaa kunnalle aina koko kaavan avaamista käsittelyyn.

Paras hetki vaikuttaa olisi siis silloin, kun kaavaa vasta tehdään.

Vireillä olevasta kaavasta ei tarvitse tiedottaa maanomistajaa, jonka aluetta kaava koskee. Kunta on hoitanut velvollisuutensa, kun kaavaluonnos on julkaistu kunnan verkkosivuilla.

MTK on esittänyt maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa kunnille tiedotusvelvollisuutta, mutta ehdotus ei päätynyt lakiin asti.

Hunnakon mielestä huono tiedotus on kohtuutonta. Tavalliselta ihmiseltä ei voi edellyttää jatkuvaa kunnan verkkosivujen seurantaa siltä varalta, että kaava osuisi omalle kohdalle.

”Jos perusoikeuksien toteuttaminen jää puolitiehen, koska se on liian kallista ja vaikeaa, millainen oikeusvaltio tämä oikein on?”

Tiedotukseen on tulossa mahdollisesti pieni parannus lähivuosina, kun sähköinen kiinteistöjärjestelmä etenee. Sitä kautta maanomistaja voisi tilata itselleen omaa aluettaan koskevia tietoja.