• Lukijalta: Kaivostoiminta ei lakimuutoksen jälkeenkään vaaranna vesien tilaa

    Suomeen tarvitaan puhtaan siirtymän investointeja, joilla vähennetään ilmastonmuutokseen vaikuttavia päästöjä, kirjoittaa Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela.
    Louhinta käynnissä. Kuvituskuva.
    Louhinta käynnissä. Kuvituskuva. Kuva: Kyösti Aalto
    Mielipide|Ympäristö
    12.1.202521:30
    Lukijalta
    Pekka Suomela

    Eduskunta hyväksyi joulukuussa vesienhoitoa koskevan muutospaketin. Prosessitekniikan insinööri Markku Rekola oli kirjoituksessaan vihreän siirtymän kustannuksista (MT 3.1.) huolissaan vesistöjen tilasta. Hän nosti esiin kaivosteollisuuden ja erityisesti ulkomaiset toimijat.

    Lisää aiheesta
    • Savonlinnan ja Enonkosken rajalla sijaitseva Särkijärvi on esimerkki kaivostoiminnan vaikutuksista vesistöihin. Särkijärvi on niin hapan, että sen kalakanta on kuollut. Kuvituskuva.

      Ympäristö | Lukijalta: Ympäristömme maksaa vihreän siirtymän kustannukset

    Eduskunta tulkitsi tilannetta toisin kuin Rekola kirjoituksessaan. Uudessa lainsäädännössä säädetään ympäristölupaharkintaa sitovasti vesien hyvän tilan tavoitteista sekä asetetaan vaatimus siitä, ettei vesien tilaa saa heikentää.

    Kyse on kotimaisen lainsäädännön täsmentämisestä, sillä tähänkin asti lupaviranomainen on asettanut vastaavat tavoitteet. Tämä on perustunut EU:n tuomioistuimen niin sanottuun Weser-ratkaisuun, jota korkein hallinto-oikeus on kehittänyt muun muassa Finnpulp-päätöksellään.

    Uuteen lakiin sisällytetään mahdollisuus poiketa tietyin edellytyksin vesimuodostumakohtaisesti tavoitteista. Eduskunta korostaa, ettei uuden, nyt kirjoitetun lain voida arvioida vaarantavan vesien tilaa.

    Nykytilanteessa vastaavien poikkeusten myöntäminen on mahdollista vain vesienhoitosuunnitelmissa kuuden vuoden välein. On selkeämpänä, että poikkeusta koskeva asia käsitellään osana lupaprosessia.

    Rekola aivan oikein toteaa vesien tilan olevan huolestuttava. Rehevöityminen on edelleen suurin ongelma. Sisävesien tila ei ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2013, joskin paikoin on havaittavissa lievää paranemista. Teollisuuden osuus pistekuormittajana on noin 5 prosenttia päästöistä. Teollisuudelle kuitenkin asetetaan tiukat vaatimukset vedenpuhdistukselle.

    Rekola nostaa lopuksi esille ympäristövalvonnan tason ja kytkee siihen kaivoslain. Tässä kirjoittaja oikoo mutkia eikä tuo esille, että kaivoksia koskeva ympäristölupa ratkaistaan itsenäisesti ja erillään kaivoslain lupaharkinnasta. Niin ikään jää mainitsematta, että kaivoshankkeissa kunnilla on veto-oikeus kaavoituksen kautta.

    Suomeen tarvitaan puhtaan siirtymän investointeja, joilla vähennetään ilmastonmuutokseen vaikuttavia päästöjä. Myös työpaikat ovat tervetulleita.

    Pekka Suomela

    toiminnanjohtaja

    Kaivosteollisuus ry

    Lisää aiheesta
    • Raija Tuominen toivoo,  ettei maamme puhdasta luontoa ja kallisarvoista vesistöämme tuhota ahneuden vuoksi.

      Ympäristö | Lukijalta: Kauneimmat luontokohteemme ovat vaarassa tuhoutua näiden kaivosjättien toimesta

      Tilaajalle
    • Ympäristö | Kaivoslain kohentamiseen on yksinkertainen keino: ympäristölupa luvan ehdoksi

    • Lainsäädäntö | Kaivoksilta vaaditaan jo nyt ympäristölupa

    • Kuivuus ja pitkät hellejaksot ovat aiheuttaneet ongelmia niin maanviljelylle kuin ikäihmisten terveydelle.

      Politiikka | Pelkkä fossiilisista irtautuminen ei riitä – luonnonvarojen käytön vähentäminen on osa vihreää siirtymää

      Tilaajalle
    • Kaivoslain uudistuksen myötä lupaharkinnassa on otettava myös muut elinkeinot sekä ympäristökysymykset aiempaa vahvemmin huomioon.

      Talous | Kaivosluvan saaminen vaikeutuu – maanpuolustukselliset syyt voivat torpata hankkeen

    • Urban Silén, Pekka Leikkonen, Pekka Erjala ja Janne Eriksson avasivat kaksi vuotta sitten Kalkkisillan kaivoksen. Yrityksessä on mukana myös kuvasta puuttuva Mika Leikkonen.

      Kasvintuotanto | Viiden salolaisen maanviljelijän yhteisyritys tuottaa peltokalkkia kotimaisin voimin

    • Suomessa on maailman runsaimmat ja korkealaatuisimmat vesivarat. Tutkimuksen mukaan Suomessa on EU-maista pienin riski hanaveden laatuongelmiin, kirjoittaa Sari Essayah.

      Politiikka ja talous | Vesijohto- ja viemäriverkosto ikääntyy kovaa vauhtia – korjaushaasteet huomataan vasta, kun putki posahtaa rikki

    Artikkelin aiheet
    kaivostoiminta
    vesien tila
    lakimuutos
    ympäristölupa
    vihreä siirtymä
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

    • 7

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä