• Lukijalta: Sähkönsiirto hoidetaan maaseudulla vahvemman oikeudella

    Voimajohtorakentamiseen pitää tuoda mukaan kokonaistaloudellisuus, kirjoittaa Veli-Jussi Jalkanen. ”400 kilovoltin linjalla jokaisella kilometrillä menetetään noin 50 tonnia hiilensidontaa vuodessa ja 3 000 euron arvokasvu.”
    Kirjoittaja ihmettelee maata ja metsää tuhlailevaa voimalinjarakentamista. Kuvituskuva.
    Kirjoittaja ihmettelee maata ja metsää tuhlailevaa voimalinjarakentamista. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo
    Mielipide|Politiikka
    3.2.202611:29
    Lukijalta
    Veli-Jussi Jalkanen

    Useat uudet kulutustavat vaativat lisää sähköä. Nykyinen linjakapasiteetti ei riitä. Valitettavasti Fingridin annetaan ajatella ja suunnitella, minne ja miten uudet linjat rakennetaan. Kapeakatseisesti ja ”vanhalla kaavalla” rakentaminen johtuu siitä, että voimayhtiöille se on halvin systeemi. Maanomistajat joutuvat luovuttamaan maapohjan rakentajille hyvin halvalla eli näin rahoittamaan rakentamista ilman korvauksia.

    Tämä on ehdottomasti omaisuuden suojan vastaista ja epäoikeudenmukaista.

    Näin voidaan toimia vain koska voimayhtiöt lobbaavat voimakkaasti ja poliitikot, lainsäädäntö ja oikeusvaltion periaatteet eivät puolusta maaomistajaa.

    Sähkönsiirtopolitiikkaa hoidetaan Suomessa vahvemman oikeudella. Vähemmän maanomistajien oikeuksia heikentäviä ratkaisuja ei edes harkita maaseudulla, mutta kylläkin kaupungeissa, joissa useita johtopareja pannaan samaan pylvääseen ja käytetään maakaapeleita.

    Vähemmän maanomistajien oikeuksia heikentäviä ratkaisuja ei edes harkita maaseudulla.

    On useita kokonaistaloudellisempia vaihtoehtoja, joita voitaisiin sähkönsiirrossa määrätä sovellettavaksi. Konesalit voitaisiin sijoittaa suurten tuulivoimatuottajien tontille. Maaseudulla voitaisiin käyttää pitkiä pylväitä, joihin sopii useita johtopareja päällekkäin sekä jatkaa pylväitä muutamilla metreillä, jolloin metsä sopisi kasvamaan lankojen alla.

    Lisäksi tulisi käyttää pitkiä luode–kaakko-järvireittejä, joihin lasketaan kaapelit pienin kuluin. Pylväslinjauksiin tulisi käyttää puustollisesti vähäarvoisia soita ja voimajohtokaapelilinjauksiin kallioita ja valtateiden penkkoja datakaapelien tapaan.

    Ilmajohdot pitäisi sijoittaa valtateiden jo valmiille tieaukkojen suojavyöhykkeille tien viereen.

    Nykyisin linjat rakennetaan typerästi ja maata tuhlaavasti umpimetsään, kun kokonaistaloudellisempiakin vaihtoehtoja olisi. 400 kilovoltin linjalla jokaisella kilometrillä menetetään noin 50 tonnia hiilensidontaa vuodessa ja 3 000 euron arvokasvu.

    Veli-Jussi Jalkanen

    Rautalampi

    Lisää aiheesta
    • Voimalinjakäytävää laajennetaan Isojoella. Kuvituskuva.

      Maanomistus | Maakuntiin syntyy voimalinjaerämaita, kun virtaa viedään sähkösyöppöön Etelä-Suomeen

    • Uusia 400 kilovoltin yhteyksiä rakennetaan yleensä samaan johtokäytävään uusiin, rinnakkaisiin pylväistöihin.

      Energia | Kolme voimalinjaa vierekkäin ja lisää tulossa – maanomistaja ihmettelee, miksei uusia yhteyksiä rakenneta korkeussuunnassa maata säästäen

      Tilaajalle
    • Puuta on hakattu Heinolan Imjärventien laidasta sähkölinjan rakentamista varten. Puupinojen sijoittaminen tien varteen ei tulevaisuudessa ole mahdollista.

      Maanomistus | Sähkölinjan siirto tien viereen vie metsänomistajalta puun varastointipaikat – Vesa Haapaniemelle on tulossa yli 2 000 motin hakkuut tänä vuonna

      Tilaajalle
    • Sähköä pitää siirtää entistä enemmän, sillä kulutus kasvaa etelässä ja tuotanto lännessä ja pohjoisessa.

      Energia | Suomi rakentaa sähkön siirtolinjoja nyt nopeimmin Euroopassa – näitä linjoja uusitaan nyt

      Tilaajalle
    • Sähkön kulutuksen on vastattava sen tarjontaa. Fingridin toimitusjohtajan Asta Sihvonen-Punkan mukaan  verkon kannalta olisi suotavaa, että suuret sähkönkuluttajat sijoittuvat lähelle sähkön tuotantoa.

      Energia | Tuulivoimaa ja teollisuutta sijoitettava tasaisesti koko Suomeen ‒ Fingridin toimitusjohtaja Sihvonen-Punkka: ”Länsi-Suomessa sähköverkko on jo täynnä”

    Artikkelin aiheet
    sähkönsiirto
    maaseutu
    Fingrid
    voimajohtorakentaminen
    maanomistajien oikeudet
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa