• Lukijalta: Ihmisravintona käytetty soija ilmastoystävällisempää kuin broileri

    Lähinnä rehuksi käytettävällä brasilialaisella soijantuotannolla on enemmän päästöjä, jos laskuihin sisällytetään maankäytön muutokset eli pellonraivaus, kirjoittaa Animalian erityisasiantuntija Tiina Ollila.
    Broilereita. Kuvituskuva
    Broilereita. Kuvituskuva Kuva: Päivi Karjalainen
    Mielipide|Ympäristö
    11.6.202608:00
    Lukijalta
    Tiina Ollila

    Broilernet-hankkeen seminaarissa oli esillä tutkimus broilerin ilmastopäästöistä. Nähtävillä oli kuva, jossa kananliha oli vertailtavissa juuston, naudanlihan, kananmunien, sianlihan, maidon, pähkinöiden, herneiden, soijapapujen ja quinoan kanssa. Kanan päästöt asettuivat lähes samalle tasolle kuin kananmunan ja herneen. Soijapavut näkyivät päästöiltään suurempina kuin broilerinliha. MT käytti uutisessaan 2.6. tätä samaa infograafia.

    Lisää aiheesta
    • Siipikarjantuotanto | Suomalaisella broilerilla eteläamerikkalaista soijaa pienempi hiilijalanjälki

      Tilaajalle

    Yleisökysymyksen vastauksessa tuli ilmi, että papujen laskelmat on tehty brasilialaisesta soijasta, eikä vertailussa ollut käytetty eurooppalaista soijaa.

    Ilman kontekstia asia näyttäytyy kuvaa katsovalle niin, että broilerinliha tuottaa vähemmän ilmastopäästöjä kuin ihmisravinnoksi tarkoitettu soija.

    Soijantuotannolla on enemmän päästöjä, jos laskuihin sisällytetään maankäytön muutokset eli pellonraivaus. Tulosten käyttö ilman graafiin liitettyä mainintaa soijan alkuperästä hämää. Asiaa olisi pitänyt tarkentaa, sillä alueelta tulee lähinnä rehusoijaa.

    Valtaosa soijasta menee rehuna broilerien, kanojen, sikojen ja kalojen suihin.

    Koska tutkimuksen rahoittajana oli broilerinjalostusyhtiö Aviagen, herää kysymys, onko soijan alkuperä valittu niin, että broilerinliha näyttää kasviproteiineja vähäpäästöisemmältä.

    Soijan pahamaineisuus elää elämäänsä kasvissyöntiä vastustavien puheissa. Vertailu, joka pohjautuu vääriin taustaoletuksiin, hämärtää rehusoijan ja ihmisravinnoksi kasvatettavan soijan lähteitä ja eri ympäristövaikutuksia. Jos vertailussa olisi ollut eurooppalainen soija, papujen päästöt olisivat broilerin päästöjä pienemmät.

    Valtaosa soijasta menee rehuna broilerien, kanojen, sikojen ja kalojen suihin. Ihmisille soijaa kuluu vain viidennes tuotannosta. Loput biodieseliin ja teollisuudelle. Sademetsä- ja savannialueille raivatuilla pelloilla kasvatettu papu menee vieläkin isommalta osalta rehuksi, suurin osa vientiin Kiinaan ja EU:hun. On harhaanjohtavaa esittää, että soijapavuilla yleisesti olisi suomalaista broilerinlihaa kovemmat päästöt.

    Tiina Ollila

    erityisasiantuntija

    Animalia

    Lisää aiheesta
    • Monimuotoisempi käytös kertoo lintujen hyvinvoinnista, totesi Broilernet-webinaarissa puhunut professori <strong id="strong-d9a3fb0aed360326be9b051dd8184353">Anna Valros</strong> Helsingin yliopistosta.

      Siipikarjantuotanto | Suomi putosi hidaskasvuisten broilereiden kyydistä – ”Siirtymä vaatisi järkyttäviä toimia”

      Tilaajalle
    • Härkäpapua sisältäneet rehut ovat jopa tappaneet siipikarjaa. Nykyisissä lajikkeissa haitta-aineiden pitoisuudet ovat matalia.

      Kasvintuotanto | Menestyskasvi muuttui tappavan myrkyllisestä herkuksi: ”Sitä koetta ei olisi koskaan pitänyt tehdä”

      Tilaajalle
    • Broileri. Kuvituskuva.

      Politiikka | Lukijalta: Broilerinliha ei ole niin kotimaista kuin annetaan ymmärtää

    • Suomessa broilerintuotanto on maailman huippua tautivapauden ja eläinten terveyden osalta, mainitsee kirjoittaja.

      Maatalous | Lukijalta: Suomalaiset broilerintuottajat tekevät työtään ammattitaidolla ja vastuullisesti

    • Broilerin ruokinnassa soijaa korvataan kuoritulla kauralla, rehuherneellä, rypsipuristeella ja härkäpavulla.

      Maatalous | Lukijalta: Broilerin ruokinta kehittyy tutkimusta nopeammin

    • Broilerin tarina -kirjan kirjoittajien mielestä broilereiden hyvinvoinnin eteen ei ole paljoa tehtävissä.

      Siipikarjantuotanto | Kirjailijat: ”Sairaaksi jalostetun broilerin hyvinvoinnin parantaminen on vaikeaa”

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    soija
    broileri
    ilmastonmuutos
    rehuntuotanto
    Animalia
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä