Liha ja maito ovat suomalaisen ruokaketjun ydin vielä pitkään

Punainen liha on jatkossakin Atrian toiminnan ydintä, yhtiö linjaa uudessa strategiassaan. Vaikka yhtiö hakeekin kasvua siipikarjasta ja valmisruoista, konserninjohtaja Kai Gyllströmin mukaan ”punainen liha on yhä kärkemme kaikilla markkinoilla”. (MT 12.12.) Suomen suurimman elintarviketeollisuuden yrityksen ja elintarvikeviejän, Valion, perusta taas on suomalaisessa maidossa, vaikka yhtiö onkin raaka-ainepohjaansa viime vuosina laventanut.

Sekä punainen liha että maito on yleisessä keskustelussa maalattu ilmastopahisten rooliin, ja punaista lihaa syytetään myös terveyshaittojen aiheuttamisesta. Siitä huolimatta on niin koko Suomen kuin kotimaisen ruokaketjunkin etu, että nämä pysyvät kotimaisen ruokaviennin kärkituotteina. Märehtijät ja niiden käyttämän nurmirehun tuotanto ovat suomalaisen elintarvikeketjun vahvuus, eikä tätä tosiasiaa ole helppoa ilmasto-oloissamme muuksi muuttaa.

Metsäkatoa aiheuttavaa rehusoijaa ei suomalaisille märehtijöille syötetä. Sen hiilen, josta märehtijöiden ruoansulatus tuottaa kasvihuonekaasu metaania, ovat nurmet sitoneet ilmakehästä. Se on osa luonnon tavanomaista hiilikiertoa siinä missä ihmisenkin hengityskin. Lisäksi nurmiviljely ja kohtuullinen laidunnus ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta.

Lihan ja maidon vahvasta asemasta huolimatta olisi tärkeää edistää myös kotimaisten kasviproteiinien tuotantoa. Juuri kasviproteiinituotteissa olisivat Luonnonvarakeskuksen viime vuonna toteuttaman selvityksen mukaan ruokasektorin suurimmat kasvumahdollisuudet. Tiellä on kuitenkin isoja ongelmia: kasvu vaatisi merkittäviä investointeja, tuotekehitystä ja yhteistyötä. Ennen muuta viennin käynnistämiseksi tarvitaan kotimaista kuluttajakysyntää, jotta tuotannon kasvattamiselle olisi terve pohja.

Näkymät ovat kuitenkin huolestuttavia. Suuri osa Suomessa valmistetuista kasviproteiinituotteista on tehty ulkomaisista raaka-aineista, ja monet ravitsemusasiantuntijat marttoja myöten ylistävät soijaa ja ulkomaisia papuja. Kotimaisen kaurankaan asema ei ole täysin turvattu. Esimerkiksi Fazer lakkautti kaurajuomien ja kaurapohjaisten ruoanlaittotuotteiden tuotannon Kouvolassa kaksi vuotta sitten ja siirsi tuotannon Ruotsiin. Valio taas myy Suomessa Saksassa valmistettuja kauratuotteita Oddlygood-merkillään, ja kauppa hakee valikoimiinsa ulkomaisia vaihtoehtoja kilpailua kiristämään.

Koska vuosia odotettua kysyntää kotimaiselle kasviproteiinin raaka-aineelle ei näytä olevan syntymässä, liha ja maito pysyvät ruokaketjun ytimessä vielä pitkään. Samalla on erinomaista, että niille on kysyntää vientimarkkinoilla. Vastuullinen suomalainen ruokaketju sopii tuottamaan ravintoa ja herkkuja myös muiden maiden kuluttajille.