Maakunnat vetävät nyt miljardien investointeja – hallitus ei saa unohtaa riihessä perusasioita

Yhdysvaltojen tullipolitiikka uhkaa viedä terän Suomen talouden orastavalta nousulta. Esimerkiksi OP-ryhmä laski viime viikolla kuluvan vuoden talousennustetta aiemmasta 1,7 prosentista 1 prosenttiin.

Tullien ja niiden vastatoimien arvioidaan leikkaavan Suomen talouskasvua 1,5 prosenttia kahden vuoden aikana. Taloutta tukevat korkokehitys ja Saksan elvyttävä talouspolitiikka. Presidentti Donald Trumpin toimia ei kukaan osaa ennustaa, mutta onneksi taloudessa tapahtuu nyt muutakin.

Vihreää siirtymää ei ole peruutettu. Sähköä käyttävät investoinnit etenevät nyt harppauksin eri puolella Suomea. Vihreitä investointihankkeita on tänä vuonna valmistumassa ympäri Suomea 8,5 miljardin euron arvosta.

Huhtikuuhun mennessä investointipäätöksiä vuodelle 2025 ja lähivuosille on tehty jo 12 miljardin euron arvosta, Elinkeinoelämän keskusliitto kertoo (MT 16.4.). Hankkeet liittyvät merkittävissä määrin muun muassa datakeskuksiin, maatuulivoimaan, biotuotteisiin ja akkuteknologioihin.

Kun mukaan laskee fossiilisia polttoaineita korvaavat hankkeet, valmistumassa on myös yli 1 100 miljoonan euron verran investointeja, jotka liittyvät lämmitykseen, kuten hukkalämpöön, lämpöpumppuihin, sähkökattiloihin ja energiavarastoihin. Teollisen mittakaavan aurinkovoimaa ennakoidaan tänä vuonna valmistuvan yli 400 miljoonan euron edestä.

Kartalle sijoitettuna investointihankkeet kertovat yhdellä silmäyksellä, missä Suomen talouden moottori tällä hetkellä käy. Kyse ei ole ensisijassa pääkaupunkiseudusta tai kasvukeskuksista, vaan laajasti maakuntien alue- ja paikalliskeskuksista. Investoinnit painottuvat edelleen läntiseen Suomeen.

Kyse on pitkälti runsaasti sähköä käyttävistä kohteista, joita vetää Suomeen kohtuullinen sähkön hinta ja vakaa ympäristö. Verokannustimen mahdollinen poistuminen ei näytä hetkauttavan paljon puhuttuja datakeskusinvestointeja.

Iso osa investoinneista on sellaisia, että työllisyysvaikutukset kohdistuvat pääosin rakentamisen ajalle. Sähköverkon siirtokapasiteetti alkaa myös monin paikoin olla äärirajoilla.

Kriitikot ovat puhuneet Suomesta vihreän siirtymän ”siirtomaana”, josta voitot kulkeutuvat kansainvälisille pääomasijoittajille ja jättimäisille amerikkalaisyrityksille. Isojen investointirahojen edessä ei kannata olla sinisilmäinen.

Myös ”vihreillä” hankkeilla on haittoja, jotka usein jäävät paikallisten asukkaiden kärsittäviksi. Siitä huolimatta kehitykseen kannattaa suhtautua myönteisesti. Tällä hetkellä kyse on pitkälti fossiilitalouden jälkeisen maailman peruskivistä.

Sen päälle on helpompaa kehittää uutta valmistavaa teollisuutta ja tuotekehitystä. Tosiasia on myös, että tällä hetkellä Suomi tarvitsee ihan jokaisen työpaikan ja veroeuron.

Maakuntien Suomen ei kannata vaipua synkkyyteen, vaikka maailmalta kuuluu toinen toistaan hullumpia uutisia. Uutta virettä alueelliseen talouteen tuo monilla paikkakunnilla puolustusteollisuuden nousubuumi.

Korkojen laskiessa ja ostovoiman parantuessa myös elintarviketeollisuuden ja maatalouteen liittyvien elinkeinojen suhdanteen pitäisi vahvistua.

Pitkään vahvassa vedossa olleella metsäalalla on tällä hetkellä riski suhdanteen kääntymisestä alaspäin. Metsillä on silti tulevinakin vuosina ratkaiseva merkitys maakuntien taloudessa.

Suomella on hyvät mahdollisuudet pärjätä myös entistä myrskyisämmässä maailmassa. Olennaista on, että kasvun perusedellytykset turvataan koko maassa. Hallitus uskoo nyt vahvasti veronalennuksiin.

Pitää muistaa, että toimiva infrastruktuuri, koulutusmahdollisuudet ja riittävät peruspalvelut kantavat pitkälle. Niille pitää löytyä myös riittävä rahoitus.