Riitelevien EU-mahtien ja USA-hyysääjien on vaikea niellä Niinistön eurooppalaista Natoa

”Jatketaanko mantran toistamista vai tehdäänkö jotain?”

Tämän kysymyksen presidentti Niinistö esitti MT:n haastattelussa viikko sitten, kun hänen johdollaan valmisteltu neljän ajatushautomon raportti itsenäisen eurooppalaisen puolustuksen rakentamisesta julkaistiin.

”Mantralla” Niinistö viittasi raportissa konkreettisesti mallinnettavaan eurooppalaisempaan Natoon.

Siitä puhuttiin jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Erityisen pontevasti sitä on toisteltu viime aikoina, kun on arvuuteltu, mitä arvokasta härkänä posliinikaupassa riehuva Yhdysvaltain nykyhallinto seuraavaksi rikkoo.

Presidentti Niinistö rakentaisi Naton sisälle eurooppalaisen pilarin, mutta rakentaminen ei ole helppoa, koska Euroopan maat ovat riitaisia ja osa hyysää mieluummin Trumpin Yhdysvaltoja. Kuva: Timo Filpus

Valitettavasti siirtyminen sanoista tekoihin on kivuliasta ja vie aikaa, jota ei ole liikaa tuhlattavaksi.

Tuoreen raportin mukaan Euroopalla on oltava oma vahvempi ja itsenäisempi puolustus, koska USA ei välttämättä enää auta aina ja kaikkialla.

Mutkat suoristaen Niinistön johtaman ryhmän mielestä Natoon on vaiheittain, mutta nopeasti luotava eurooppalaiseen komentoon ja eurooppalaisiin asevoimiin ja -järjestelmiin perustuva rakenne, joka pystyy toimimaan itsenäisesti.

Poliittisesti tätä pilaria johtaisi Naton nykyisen Pohjois-Atlantin neuvoston (NAC) kaltainen eurooppalainen turvallisuusneuvosto (ESC). Taloudellisista ja toiminallisista resursseista huolehtisi EU.

Raporttia arvostellaan varmasti. Tai se sivuutetaan kokonaan. Kritiikin ytimessä on se, miten Donald Trumpin USA asiaan suhtautuu.

Periaatteessa voisi kuvitella, että hyvin. Trumphan on enemmän ja vähemmän öykkärimäisesti vaatinut Eurooppaa huolehtimaan itse omasta turvallisuudestaan.

Presidentti Sauli Niinistö uskoo, että hänen johdollaan valmisteltua raporttia Euroopan puolustuksesta arvostellaan varmasti ja että arvostelun taustalla ovat USA:n mahdolliset reaktiot raportin johtopäätöksiin. Kuva: Timo Julkunen

Arvaamaton kiinteistömiljardööri voi kuitenkin myös kimpaantua ja vauhdittaa Yhdysvaltain vetäytymistä Natosta. Juuri tätä eurooppalaiset USA-hyysääjät pelkäävät.

Naton pääsihteeri Mark Rutte ei piiskaa eurooppalaisia lisäämään puolustusmenoja ja asetuotantoa ensisijaisesti siksi, että Eurooppa tarvitsee itsenäisemmän puolustuksen. Hänen ykköstavoitteensa on varjella nykyistä USA-vetoista Natoa, eli pitää Trump tyytyväisenä.

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) ja puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) valtiosihteeri Pasi Rajala oli samalla asialla Helsingin Sanomien hiljattain julkaisemassa mielipidekirjoituksessa: ”Eurooppalaisten ei itse kannata vauhdittaa muutoksia, joita emme toivo näkevämme.”

Niinistön raportin käytännön jalkauttamista jarruttaa lisäksi se, että osa EU-maista ja niiden poliittisista voimista rakentaisi Euroopan itsenäistä puolustusta mieluummin ja enemmän EU:n varaan.

Tämän päälle tulevat vielä Euroopan unionia repivät riidat ja ristivedot. Kuka määrää tahdin, kun yhteisiä asejärjestelmiä rakennetaan? Saako uusia aseita ostaa muilta kuin eurooppalaisilta valmistajilta? Miten budjettileikkausten ärsyttämille äänestäjille perustellaan rahan syytäminen kalliisiin tuhoamiskoneisiin?

Naton pääsihteeri Mark Rutte tyrmäsi alkuvuodesta EU-maiden ja eurooppalaisten Nato maiden ”unelmat” Euroopan kyvystä torjua Venäjän hyökkäystä ilman USA:n tukea. Kuva: Laurie DIEFFEMBACQ

On sääli ja suorastaan vaarallista, jos ajatushautomoiden ja Niinistön malli puidaan heti kättelyssä pirstaleiksi. Varaukset on otettava vakavasti, mutta niihin Naton eurooppalainen pilari ei saisi kaatua.

Presidentti Niinistö on puhunut Euroopan itsenäisen puolustuksen vahvistamisesta jo vuosia. Kuva: Timo Julkunen

Naton eurooppalaistamisella ei ole tarkoitus vauhdittaa USA:n vetäytymistä puolustusliitosta. Yhdysvaltain johto on nyt ja jatkossa pidettävä tiivisti mukana, kun Natoa vahvistetaan uudella eurooppalaisella rakenteella.

Mutta vahvistettava on. Sen varaan ei enää voida laskea, että tulevat hallinnot ovat vähemmän trumpilaisia.

EU-vetoinen itsenäinen eurooppalainen puolustus on syytä unohtaa. Ei vähiten siksi, että mukaan on saatava myös Norja ja Britannia.

EU:lla voi ja pitää olla järeä rooli eurooppalaisemman Naton taloudellisena ja operatiivisena mahdollistajana. Se kuitenkin edellyttää, että nopeisiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin päätöksiin ei jatkossa tarvita 27 jäsenmaan yksimielisyyttä.