Maatalous on pian vanhusten ala, ellei käännettä tapahdu

Tuotantoa harjoittavien maatilojen määrä jatkaa tasaista laskuaan. Luonnonvarakeskuksen (Luke) viime viikolla julkaisemien tilastojen mukaan viime vuonna maataloutta harjoitettiin ensimmäisen kerran alle 40 000 maatilalla.

Ohitetusta virstanpylväästä huolimatta erityistä dramatiikkaa kehitykseen ei liity: tilamäärän 2,8 prosentin lasku noudatteli suurin piirtein edellisvuosien tahtia.

Tilojen määrän laskusta huolimatta viljelyssä oleva peltoala sen paremmin kuin tuotannon kokonaismääräkään ei ole merkittävästi laskenut. Tilojen määrä vähenee, mutta niiden koko kasvaa.

Kehitys on ennustetun mukaista ja heijastelee myös viime vuosikymmenien maatalouspolitiikan tavoitteita. Kun Suomi vuonna 1995 liittyi EU:hun, tiloja oli Suomessa noin 100 000 ja ne olivat paljon nykyistä pienempiä. Alle prosentilla oli peltoa yli 100 hehtaaria ja yli 50 hehtaarin tilojakin oli vain noin seitsemän prosenttia tiloista. Nyt tilojen keskimääräinen peltoala on noussut 57 hehtaariin.

Samaan aikaan maataloudenharjoittajien keski-ikä on kiivennyt jatkuvasti ylemmäksi. Viime vuonna koko maan kaikkien viljelijöiden keski-ikä nousi jo 55 ikävuoteen, kun vielä vuonna 2015 keski-ikä oli 51 vuotta.

Keski-iän kipuaminen kertoo karulla tavalla, että sukupolvenvaihdoksia tehdään aivan liian vähän. Alueellisesti tarkasteltuna Kainuussa tulevaisuus on kaikkein synkin, keski-ikä on noussut jo 62 ikävuoteen.

Myös vahvoissa maatalousmaakunnissa, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa maatalousyrittäjien keski-ikä on vähintään 55 vuotta. Tuotantosuunnittain keski-ikä korkein ja se myös nousee nopeimmin viljatiloilla. Osaltaan sitä kenties selittävät kotieläintuotannosta luopuneet, ennen lopettamistaan viljanviljelyllä jäähdyttelevät tilat.

Viljelijöiden ikääntyminen ei ole vain Suomen ongelma. Siksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan nykyisen kauden erityistavoitteena on ollut sukupolvenvaihdosten ja nuorten viljelijöiden tukeminen, ja vastaavia painotuksia kaavaillaan myös seuraavalle kaudelle. Samanlaiset kirjaukset on myös Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa. Tilastot valitettavasti osoittavat, ettei poliittisten tavoitteiden toteutuminen ole edes näköpiirissä.

Tavoitteita ei edistä myöskään nykyinen maailmantilanne tai luottamus poliittiseen päätöksentekoon. Kuten Pro Agria Keskusten liiton toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko MT Liven haastattelussa pari viikkoa sitten totesi, Lähi-idän levottoman tilanteen myötä kallistuvat polttoaineet ja lannoitteet sekä EU:n maatalouspolitiikkauudistuksen synnyttämä epävarmuus voivat entisestään jarruttaa sukupolvenvaihdoksia ja tuotannollisia investointeja sekä kiihdyttää tilojen lopetustahtia (MT 24.4.).