Ukraina romahtaa, jos EU-maat eivät saa kasaan sotakorvauslainaa ‒ ja vielä suurempi haaste on edessä

USA:n 28-kohtainen Venäjää hyysäävä rauhanehdotus on Euroopalle kirvelevä. Se, että pahimpia kohtia on saatu siivottua pois, ei vähennä kirvelyä. Loivennetut versiot tuskin kelpaavat Vladimir Putinille.

Euroopan ja Ukrainan kannattaa edelleen varautua pahimpaan. Eli siihen, että Venäjän hyökkäyssodan loppuratkaisu on sietämätön.

Se on realismia. Eikä edes inhosellaista.

Yksi kriittisimmistä kysymyksistä on, miten lähes neljä vuotta taistelleen Ukrainan rahat riittävät.

Kun lasketaan yhteen Ukrainan puolustusbudjetti ja liittolaisten tuki, sotiminen on maksanut karkeasti jo reilut 300 miljardia euroa. Pelkästään tänä vuonna palaa lähes 100 miljardia. (The Economist 30.10.)

Ukrainalaiset eivät ole rintamalla niin pahasti alakynnessä kuin Putin väittää. Taloudellisesti tilanne on synkkä. Ukrainan budjettialijäämä huitelee yli 20 prosentissa ja julkista velkaa on pitkälti yli 100 prosenttia kansantuotteesta.

Sotiminen on tullut Ukrainalle kalliiksi ja jättimäinen lasku on vielä tulossa, kun jälleenrakentaminen joskus alkaa. Kuva: Ukrinform / SipaUSA / Lehtikuva

Yhdysvaltain rahahanat ovat menossa kiinni. Koska konkurssikypsän maan on yhä vaikeampi saada lainaa markkinoilta, rahoitusvastuu jää EU:lle. Se on pakko kantaa, jotta Ukraina ei romahda eikä Putin saa haluamaansa.

EU-johtajat yrittivät lokakuussa kasata Ukrainalle Venäjältä jäädytettyihin varoihin perustuvan 140 miljardin euron sotakorvauslainan. Belgia vastusti.

Suurinta osaa Venäjän miljardeista makuutetaan belgialaisessa Euroclear-rahoituslaitoksessa. Belgia pelkää pääministeri Bart de Weverin johdolla, että Venäjä kostaa tavalla tai toisella, jos sen varoilla tuetaan Ukrainan puolustustaistelua. Mitkään luvatut takuut eivät tunnu riittävän de Weverille.

Pakkaa sotkee Donald Trump. USA:n rauhanehdotus on suurelta osin ylimalkainen, mutta Ukrainan jälleenrakentamisen kohdalla mennään vähän syvemmälle yksityiskohtiin. Ne ovat pöyristyttäviä.

Yhdysvallat ehdottaa, että 100 miljardia dollaria Venäjän jäädytetyistä varoista sijoitetaan USA-vetoisiin Ukrainan jälleenrakentamis- ja investointihankkeisiin. Niiden voitoista USA saisi puolet.

Eurooppaa vaaditaan laittamaan 100 miljardia lisää tähän pottiin ilman minkäänlaista tuottolupausta ja loput jäädytetyistä varoista Trump haluaisi käyttää yhteisiin hankkeisiin Venäjän kanssa.

Belgian pääministeri Bart de Wever vastustaa edelleen Venäjän jäädytettyjen varojen hyödyntämistä, kun Ukrainaa tuetaan taloudellisesti. Kuva: FREDERIC SIERAKOWSKI

Ehdotus vaikeuttaa entisestään yrityksiä rahoittaa Ukrainan puolustussotaa Putinin miljardeilla. Belgian de Weverin mielestä EU vaarantaa mahdollisen rauhansopimuksen yrittäessään hyödyntää jäädytettyjä varoja Ukrainan tukemisessa (STT 28.11.).

Hän on väärässä. EU-johtajat päinvastoin tärväävät Euroopan tulevaisuuden, jos tulevassa huippukokouksessa ei synny päätöstä Ukrainan tukemisesta.

Rahoitusvaihtoehtoja on käytännössä vain kaksi. Joko laina perustuu Venäjän jäädytettyihin varoihin tai EU ottaa yhteistä velkaa. Karu totuus on, että viimeksi mainittua tarvitaan joka tapauksessa.

Jos Putinin miljardien hyödyntäminen lykkääntyy ja jonkinlainen siltarahoitus on välttämätön, yhteisvelkaa on otettava. Erityisesti ja erityisen paljon sitä tarvitaan, jos Venäjän varoihin ei kajota.

Eikä tässä vielä kaikki.140 miljardia riittää vain vuodeksi. Lisää on haalittava vähintään saman verran, jos rauhaa ei saada aikaan ja sota jatkuu.

Rauha on edelleen epätodennäköisempi vaihtoehto, mutta on muistettava, että Ukraina tarvitsee EU-rahaa kipeästi myös sen jälkeen, kun aseet on laskettu.

Eurooppa jää jalkoihin, kun Donald Trump ja Vladimir Putin suhmuroivat rauhaa Ukrainaan. Kuva: Timo Filpus

Nyt, jos koskaan, EU:n yhteisvelan vastustajien, myös Suomen, on taivuttava. Itsenäisen ja suvereenin Ukrainan selviäminen on Euroopalle elintärkeä kysymys.

Se, että EU pystyisi kantamaan päävastuun Ukrainan taloudellisesta ja pitkälti myös sotilaallisesta tukemisesta olisi järeä osoitus Euroopan strategisesta autonomista. Sitä kohti on pyrittävä Trumpin diilivirityksistä riippumatta.