Suomella on varaa huolehtia sankarihaudoista

Talvi- ja jatkosodissa sekä Lapin sodassa kaatui yhteensä lähes 95 000 suomalaista sotilasta. Suomi oli toisen maailmansodan maista ainoa, joka pyrki saamaan kaikki kaatuneensa siunattaviksi heidän kotiseurakuntiinsa lähelle omaisiaan. Tässä myös onnistuttiin poikkeuksellisen hyvin.

Osa haudoista sijaitsee nykyisen Venäjän puolella. 1990-luvulta lähtien niitä on ylläpidetty Suomen ja Venäjän välisen valtiosopimuksen nojalla. Viime vuosina muistomerkkejä on kuitenkin tuhottu, Ylen mukaan viimeksi heinäkuussa Karjalan Kannaksella.

Kaikki sankarihaudat eivät ole mairittelevassa kunnossa rajan tälläkään puolella. Saarijärvellä Keski-Suomessa asuvat Tapani Kankaanpää ja Tapio Vilkkilä ovat tehneet valtavan työn kartoittaessaan lähes kaikkien Suomen sankarihautojen kunnon (MT 25.7.). Vapaaehtoistyönä tehty hanke paljasti, että sankarihaudat ovat paikoin kelvottomassa kunnossa, eivätkä vainajien nimet tai muut tiedot ole enää luettavissa.

Yllättäen yksi heikkokuntoisimmista sankarihaudoista oli selvityksen mukaan Helsingin Hietaniemen hautausmaalla. Projektin aikana seurakunnat ja vapaaehtoistoimijat ovat monessa kohteessa kunnostaneet hautamuistomerkkejä.

Sankarihautausmaita on Suomessa 610–630. Monelle seurakunnalle niiden kunnostaminen on iso taloudellinen haaste. Tammenlehvän perinneliiton alueyhdistyksiltä voi saada tukea paikallisiin hankkeisiin. Suomalaisten keskuudessa ei varmasti ole erimielisyyttä siitä, kannattaako veteraanien perintöä vaalia. Aivan minivaatimus on, että sankarivainajien nimet ovat luettavissa hautakivistä. Venäjän puolen tapahtumiin on nykyisessä tilanteessa vaikea vaikuttaa.

Tällä puolella rajaa sankarihaudat kyllä kyetään pitämään kunnossa oli valtion taloustilanne kuinka huono tahansa. Esimerkiksi vauhdilla kasvavasta puolustusbudjetista voisi irrottaa muutaman miljoonaan hautausmaiden korjausavustuksiin. Se olisi oikein isänmaan puolesta kaatuneita kohtaan ja muistuttaisi meille muille, miksi maanpuolustus on tärkeää.