Oma ruoka on yksi itsenäisyyden kulmakivistä – kotimainen työ kantaa maatamme epävarmoinakin aikoina

Suomi viettää ylihuomenna perjantaina sadattaseitsemättä itsenäisyyspäivää. Itsenäisyyttä on lukuisia syitä arvostaa ja juhlia. Yksi itsenäisen maan tunnusmerkeistä on muun muassa, että maa pystyy ruokkimaan asukkaansa. Itsestään selvää se ei meilläkään ole. Ruoantuotantoa kohtaan tulee kovia paineita sekä kotimaasta että ulkomailta.

Suomalaiset ovat tottuneet jo pitkään yltäkylläisyyteen ja kauppojen valtaviin valikoimiin. On iso asia, että kaiken tämän paljouden keskeltä ihmiset tunnistavat ja ostavat niitä tuotteita, joissa on Suomessa tuotetuista raaka-aineista ja tehdystä työstä kertova merkki. Kotimaiset kasvikset ry:n teettämän selvityksen perusteella peräti 95 prosenttia suomalaisista tietää, mitä Suomessa tuotetuissa puutarhatuotteissa käytettävä Sirkkalehtimerkki tarkoittaa (mt.fi 2.12.). Myös elintarvikkeiden kotimaisuudesta kertova Hyvää Suomesta -merkki eli monille tutummin joutsenlippumerkki on kotimaan kuluttajille kutakuinkin yhtä tuttu.

Tunnettuuden ohella näitä merkkejä arvostetaan. Taloustutkimuksen vuotuisessa Arvostetuimmat brändit Suomessa -tutkimuksessa Hyvää Suomesta -merkki oli tänä vuonna kolmanneksi arvostetuin ja Avainlippu viidenneksi arvostetuin yhteensä peräti 683 mukana olleesta brändistä. Niiden koetaan viestivän alkuperän ohella myös edustamiensa tuotteiden laadusta ja turvallisuudesta.

Kotimaisen työn arvostus on tärkeä arvo maailmassa, jossa hyllytilasta ja kuluttajien rahoista kilpailevat niin kansainväliset jätit kuin kaikenkokoiset kotimaiset yrityksetkin. Kun suomalaiset ostavat kotimaisia tuotteita, tarjolla on töitä ja toimeentuloa oman maan tekijöille.

Suomessa suomalaisista raaka-aineista kotimaisella työvoimalla tuotetut elintarvikkeet pitävät yllä omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Tämä on tärkeä asia maailmassa, jossa lähialueidenkin uutiset kertovat yhä suuremmasta epävarmuudesta ja kasvavasta itsekkyydestä. Myös koronapandemia ja sen seurauksena alkanut poikkeustila oppeineen ovat yhä ihmisten tuoreessa muistissa.

Kotimainen ruoka vahvistaa myös kansallista itsenäisyyttä ja päätäntävaltaa. Ruoka on lisääntyvässä määrin myös turvallisuus- ja valtapoliittinen kysymys. Se, kenen vyöllä ovat ruoka-aitan avaimet, on aina vahvoilla.

Kun suomalaiset tuottavat pääosan kuluttamistaan elintarvikkeista itse, pidämme itsellemme myös mahdollisuuden päättää, millaisin menetelmin ruokaa tuotamme. Kotimaiset elintarvikkeet täyttävät tiukat, itse päättämämme laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Pystymme valvomaan tarkasti tuotantoketjun kaikkia vaiheita, mikä vähentää riskejä ruokamyrkytyksiin tai muihin ruokaskandaaleihin, joita kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla on viime vuosina ja vuosikymmeninä nähty lukuisia.

Puolustusvoimien osalta toistetaan usein sanontaa, jonka mukaan maassa on aina puolustusvoimat – joko omat tai jonkun muun. Tämä pätee tiettyyn rajaan asti myös ruokaan. Jos emme tuota kuluttamaamme ruokaa itse, joku muu tuottaa sen – kunnes ei enää tuota.

Kansainvälisillä markkinoilla on aina olemassa suuri riski, mikäli valta elintarvikkeista annetaan omien rajojen ulkopuolelle. Rauhan ja vakaiden olojen vallitessa halukkaita myyjiä voi olla jonoksi asti ja hinta sen ansiosta halvempi kuin kotimaassa. Kun vakaat olot vaihtuvat epävakaisiin, alkavat tarjoajat ja sen myötä valikoimatkin kaventua ja hinnat kivuta ylöspäin.

Todellisen kriisin kohdatessa jokainen maa haluaa ruokkia ensin omat kansalaisensa. Tällöin heikoilla ovat ne, joilla ei omaa tuotantoa ole riittävästi. Hyvää itsenäisyyspäivää.