Tipaton tammikuu ei ole päihteettömyyden tae – uudet vaihtoehdot ovat korvanneet alkoholin

Joulukuun juhlakauden jälkeen moni suomalainen viettää tammikuussa tipatonta kuukautta. Tipattomuus eli alkoholin käytön vähentäminen tai juomisen lopettaminen kokonaan ei kuitenkaan rajoitu vain yhteen kuukauteen: Alkon teettämän kyselyn mukaan yhä useampi suomalainen valitsee alkoholittoman juoman joko aina tai ainakin silloin tällöin. Viidennes suomalaisista pitää vuoden aikana tietoisesti taukoa alkoholin käytöstä. (MT 11.1.)

Alkoholihaittojen suitsiminen kuuluu Alkon tehtäviin, ja sen hengessä perinteisistä viinakaupoista on tullut yhä laajemmin alkoholittomienkin juomien kauppapaikkoja. Viime vuonna alkoholittomien juomien myynti kasvoi Alkoissa 40 prosenttia edellisvuodesta yhteensä 850 000 litraan. Myös ravintoloissa alkoholittomien vaihtoehtojen kysyntä on kasvussa, ja onpa alkoholittomille juomasekoituksille keksitty oma nimensäkin: mocktail.

Erityisen paljon viime vuosina on iloittu siitä, että nuoret ovat vähentäneet niin sanottujen perinteisten päihteiden eli savukkeiden ja alkoholin käyttöä sekä erityisesti humalahakuista juomista.

Päihderintamalla se on kuitenkin valitettavasti vain osatotuus. Alkoholin ja tupakan rinnalle ja tilalle tulvii jatkuvasti uusia vaihtoehtoja, joiden tehokkaasta leviämisestä sosiaalinen media ja nuorison esikuvat sekä yleisesti sallivaksi muuttunut ilmapiiri pitävät osaltaan huolen. Poltettavien savukkeiden rinnalle ovat tulleet sähkötupakat eli vapet, ja nuuskaamista on vähentänyt nikotiinipussien käyttö. Nikotiinipussien ja vapen suosion viime vuosien kasvua voi kuvata suorastaan räjähdysmäiseksi. Monissa kouluissa sähkötupakan haju leijuu jopa sisätiloissa, kun vapettajat ovat vallanneet wc-tilat käyttöönsä.

Oma lukunsa päihteissä ovat huumeet, joiden kokeilut ja myös säännöllinen käyttö lisääntyvät erityisesti nuorilla aikuisilla. Siinä missä perinteinen tupakointi ja alkoholin aiheuttama päihtymys ovat monien silmissä muuttuneet jopa noloiksi asioiksi, huumeiden käytöstä on tullut yhä trendikkäämpää ja hyväksytympää, mistä viestivät myös suomen kieleen vakiintuneet sanat bilehuume ja viihdekäyttö.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan jopa miljoona suomalaista on kokeillut joskus huumeita. THL:n jätevesitutkimusten perusteella huumeiden käyttö painottuu Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin, mutta maaseudullakaan niiden vaikutuksilta ei olla turvassa. Pahimmillaan harva asutus luo hyvät puitteet viranomaisten välttelyyn ja suojan joko käytön tai myynnin valvonnalta.