
”Jos maan hallitus toivoo, että sen asettamassa eläkeuudistushankkeessa saavutettaisiin lopputulos, nyt kannattaisi välttää puuttumista eläkkeisiin. Se voi helposti haitata eläkeneuvotteluita”, työeläkevakuuttajia edustavan Tela ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes varoittaa MT:n haastattelussa.
Siimes viittaa pääministeri Petteri Orpon hallituksen asettamaan eläkeuudistusta kaksi- ja kolmikantaisesti valmistelevaan työryhmään, jonka pitäisi jättää esityksensa hallitukselle tammikuun loppuun mennessä.
Päällystakkina kolmikannan eläkeryhmässä on sosiaali- ja terveysministeriö edustajineen.
Kaksikantaisuus tarkoittaa valmistelutyötä työnantajien ja työntekijöiden välillä. Osapuolet neuvottelivat ja pääsivät tuloksiin edellisissäkin eläkeuudistuksissa.
Edellinen eläkeuudistus tuli voimaan vuonna 2017. Siinä alinta vanhuuseläkeikää sovittiin nostettavaksi vaiheittain 65 ikävuoteen – ja siitä ylöspäin elinikäkertoimen mukaan.
”Kaikki siellä listalla ovat, myös eläkkeet.”
Neuvotteluille nyt annetun toimeksiannon ytimessä on eläkemaksukaton vakauttaminen ja sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä.
Äärimmillään se sementoisi nykyiselleen eläkemaksut, mutta mahdollisissa rahoitusongelmissa eläkkeisiin kohdistuisi leikkuri.
Hallitus valmistautuu parhaillaan 15.–16. huhtikuuta pidettävään kehysriiheensä, jossa se hakee valtion menosäästöjä neljän miljardin edestä nettona vuoden 2027 tasolla.
Julkinen talous on sitkeästi alijäämäinen, ja velka kasvaa. Vuonna 2024 alijäämän kasvu edellyttää kehysriihessä toimia, jotta se ei ylitä EU:n määrittämää 3,5 prosentin ylärajaa.
Valtiovarainministeriön ennuste vuoden 2024 alijäämäksi on juuri tuo 3,5 prosenttia.
Valtiovarainministeriö valmistelee säästötoimia selkä seinää vasten.
”Kaikki siellä listalla ovat, myös eläkkeet.”
Jos eläkkeitä tai niitä korottavia indeksejä leikattaisiin, on se poliittinen päätös.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra otti Ilta-Sanomien haastattelussa pääsiäisen alla kantaa eläke-etuuksiin puuttumisesta osana hallituksen kaavailemia lisäsäästöjä.
”Se on mahdollista, että eläkkeistä leikataan. Eihän hallitus ole vielä niihin koskenut. Leikkausten kohdistaminen pienimpiin eläkkeisiin ei ole missään määrin järkevää”, Purra sanoi.
”Siellä se lukee VM:n vuoden takaisissa virkamiespapereissa: indeksijarru myös palkkakertoimelle.” – Tela ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes
Eläkejärjestelmän kautta valtiontalouteen toivotaan syntyvän pelivaraa muulle taloudelle eläkemaksun korotuspaineen poistumisen kautta.
Telan Siimes näkee asian raadollisemmin:
”Työeläkemaksua haluttaisiin alentaa siksi, että voitaisiin nostaa valtion veroja, jotka tasapainottaisivat hyvinvointialueiden alijäämiä.”
Salaliittoko? Ei salaista Siimeksen mukaan: ”Siellä se lukee VM:n vuoden takaisissa virkamiespapereissa: indeksijarru myös palkkakertoimelle.”
Palkkakerroin tarkoittaa työssäkäyvien jo ansaittujen eläkkeiden korjaamista vuosittain nykyarvoon, jotta jo kertyneet eläkeoikeudet eivät jäisi jälkeen inflaatiosta ja palkankorotuksista. Näin talkoissa olisivat sekä nykyiset eläkeläiset että työssä eläkettään parhaillaan kartuttavat.
Monet vanhemmat ikäluokat ovat jo kulkeneet joko osittain tai kokonaan järjestelmän lävitse maksajina ja saajina.
Työeläkkeet eivät ole osa valtiontaloutta.
Eläkkeitä vuosittain korottavia indeksejä on rajattu tai jäädytetty aikaisemminkin vuosina 2014–2015 niin, että indeksiä leikattiin ja korotus oli vain 0,4 prosenttiyksikköä. Myös Juha Sipilän hallitus päätti indeksien leikkaamisesta. Koska inflaation oli nollassa ja palkankorotukset minimissä, ei ollut mistä leikata.
Vakausjärjestelmä: onko se käytännössä indeksileikkuri? Järjestelmän tulot ja menot pidetään automaattisesti tasapainossa.