Telan Suvi-Anne Siimes esittää muutosta Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, ”joka ei kannusta työhön eikä kouluun”
Sosiaaliturvassa on passivoivaa ”klappia”. Maahanmuuttajien ohella se koskee yhtä lailla kaikkia Suomessa asuvia, Työeläkevakuuttajat Telan Suvi-Anne Siimes arvioi.Tilaajalle
”Kaikkia tulisi kannustaa työmarkkinoiden toimintaan osallistumiseen ja koulutukseen. Meillä on paljon vähemmän varaa siihen, että jotkut jäävät syrjään työelämästä”, Telan Suvi-Anne Siimes arvioi. Kuva: Jaana KankaanpääSuomalaisten syntyvyys on laskenut ennätyksellisen alhaiseksi. Työperäinen maahanmuutto on entistä tärkeämpää hyvinvoinnin ylläpitämiseksi, sosiaaliturva- ja eläkemenojen kattamiseksi.
Nettomaahanmuutto Suomeen ja maahanmuuttajien työllisyysasteet näyttävät nyt hyvinkin lupaavilta.
Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes katsoo maahanmuuton ja syntyvyyden tilastoja eläkejärjestelmän kestävyyden näkökulmasta: työeläkkeiden rahoitus on parhaillaan vaaterissa.
”Työvoimapula on tuonut aidon yrityslähtöisen tarpeen. Yritykset näyttävät rekrytoivan suoraan ulkomailta. Ne ovat luoneet kontaktiverkkoja ja hakevat omalla työnvälityksellään työvoimaa eri maista headhunterein.”
Yksityinen rekrytointiyritys voi järjestää myös kielikoulutusta, mikä on tärkeää esimerkiksi sosiaali- ja terveysalojen työpaikoilla.
Osaajia on ulkomailta viime vuosina haettu terveysalalle, rakennuksille ja ravintoloihinkin. Ohjelmoijia ja tuotekehittelijöitä on hankittu asiantuntijatöihin. Työperäisen maahanmuuton kuva on moninainen.
Työperäinen maahanmuutto kasvaa
Työperäisesti maahan muuttavat ovat ihmisiä, jotka haluavat elättää itsensä omalla työllään.
Nettomaahanmuutto Suomeen kasvoi viime vuonna voimakkaasti ja sitä oli 58 496 henkilön verran. Tämä ylittää selvästi väestöennusteen 15 000 henkilön olettaman nettomaahanmuutolle.
Suurin selittävä tekijä olivat ukrainalaiset, joita muutti lähes 20 000.
Tilastojen perusteella nettomaahanmuutto on pysynyt korkeana myös alkaneen vuoden tammi–helmikuussa.
Lähde: Tilastokeskus, VM
Hyvä kello kauas kuuluu. Kun osaavia työntekijöitä löytyy tätä kautta, niin mielellään heitä haetaan myös lisää.
Laillisesti Suomeen töihin tulevat ovat suomalaisella työsopimuspohjalla sekä yleissitovuuden perusteella alan palkoilla. Työ saattaa alkaa alemmalla nimikkeellä ja vakanssin mukaisella palkalla ja edetä siitä osaamisen kautta.
”Asiallisilla ehdoilla asiallisia töitä tekemään.”
Mahdollinen vilunkipeli tulee karsia työmarkkinoilta viranomaisvalvonnalla.
Työperäisesti Suomeen tulleiden työhönosallistumisaste myös pysyy tilastojen perusteella korkealla tasolla.
Klappiakin asumisperusteisessa sosiaaliturvajärjestelmässä on, ja se koskee Suvi-Anne Siimeksen arvion mukaan yhtä lailla kaikkia Suomessa asuvia.
”Puhutaan passivoivasta sosiaaliturvasta. Liian vähän kiinnitetään huomiota vasta tukien piiriin tuleviin henkilöihin.”
Sosiaaliavustus perustuu Suomessa asumiseen. Sosiaalivakuutukseen puolestaan kuuluu vastavuoroisuus: osallistuminen työelämään ja vakuutusmaksujen maksaminen. Siitä kertyy oikeus tiettyihin ansioihin sidottuihin etuuksiin, kuten työeläkkeisiin ja työttömyysturvaan.
”Esimerkiksi työmarkkinatuen saamisehtoihin ei liity osana työhistoriaa. Ansiosidonnaisessa ja peruspäivärahassa on ehtona, että sitä saa vasta, kun on osallistunut työmarkkinoille.”
Siimes pitää työmarkinatukea ilman työhistoriaa turmiollisena nuorille henkilölle siinä mielessä, ettei siinä ole velvoittavuutta osallistua koulutukseen tai mennä työhön. Silti on mahdollista saada sosiaaliavustusta.
Muissa maissa esimerkiksi nuoren tulee osallistua koulutukseen tai vaikka tuettuun työhön.
Ikääntyvässä Suomessa tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Siksi kannattaisi tarkastella laajemminkin sosiaaliturvan kokonaisuutta: missä määrin se kannustaa nuorena työntekoon ja koulutukseen osallistumiseen?
Asumisperustaista turvaa on pohdittu jo aiemmin sosiaaliturvakomitean työssä. Muissa maissa esimerkiksi minimieläkkeen saamiseen on sidottu omaisuusehto: paljon omaisuutta, ei minimieläkettä.
Kun väestön ikärakenne oli toinen ja työikäisiä oli paljon, ei ollut niin kriittistä, vaikka kaikki eivät olleetkaan mukana työelämässä.
Nyt tilanne on eri. Tänään syntyvät ovat työelämässä vuonna 2050.
- Osaston luetuimmat
