Kesämökki on suomalaisille pyhättö. Perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpäälle se on rauhan tyyssija ja vastapaino työviikoille pääkaupungissa.
”Sanotaan näin, että Helsingistä on aina mukava lähteä. Se syke, meteli ja kakofonia – siltä kaipaa ajoittain rauhaa”, Vuorenpää toteaa.
Puoluesihteeri on perin juurin pirkanmaalainen. Hän syntyi Tampereella ja asuu nyt Pirkkalassa vaimon, lasten ja koiran kanssa. Kahdeksan lapsen isälle elämä voi olla kiireistä, siispä perheeseen hankittiin mökki Hämeenkyröstä.
”Täällä käydään niin yksin, kaksin kuin lastenkin kanssa.”
Koivikon ja havumetsän rajalle perustetulla tontilla on kesämökille pakolliset rakennukset ja marjapuskat. Vuorenpää myöntää, ettei hän ole kummoinen viherpeukalo – marjapensaat ovat edellisen omistajan istuttamia.
Saunamökin hiljaisessa tuvassa on suuri moniruutuinen ikkuna, jonka ääreen on nostettu nojatuoli. Se on 43-vuotiaan puoluesihteerin lempipaikka.
Miksi rauhasta nauttiva Vuorenpää lähti mukaan päivänpolttavaan politiikkaan?
”Emäntä totesi kotona, että älä huuda televisiolle. Mene sinne ja vaikuta”, hän naurahtaa.
Miehessä on siis toinen, tulinenkin puoli. Halu vaikuttaa liitti hänet perussuomalaisiin vuonna 2012. Puoluekanta oli päivänselvä valinta, Vuorenpää kuvailee.
Paikallisyhdistys vei tilitoimistoa pyörittäneen yrittäjän mukanaan. Sitten tulivat piirin puheenjohtajuus, puoluehallitus ja lopulta puoluesihteerin tehtävä.
Pirkkalan kunnanvaltuustossa perussuomalaisia on edustanut Vuorenpään lisäksi hänen vaimonsa. Edellisissä kuntavaaleissa ehdolla olivat myös kaksi vanhinta lasta, eli yhteensä neljä perheenjäsentä.
”Vaaliteltat ovat pakostakin käyneet jälkikasvulle tutuiksi, mutta olemme heille sanoneet, että muihinkin puolueisiin saa liittyä. Ketään ei ole kotona perussuomalaiseksi pakotettu.”
Puoluesihteerin asemaa Vuorenpää kuvaa enemmän taustavaikuttajaksi kuin poliittiseksi keulakuvaksi. Jonkun on järjestettävä ja priorisoitava.
Vaikka valokeilassa ovat puheenjohtaja, ministerit ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja, saa Vuorenpää myös osansa julkisuudesta.
”Ylen A-studiossa kävin ensimmäisen kerran silloin, kun kansanedustaja oli ampunut käsiaseella yökerhon ulkopuolella.”
Puolueeseen kohdistuvaa palautetta tulee myös Vuorenpäälle, mukana sekä asiallista että asiatonta kritiikkiä. Vuosien mittaan suhtautuminen siihenkin on muuttunut rauhallisemmaksi.
”Sitä oppii erottamaan relevantit mielipiteet epärelevanteista.”
Myös poliittisten vastustajien kunnioitus on kokemuksen myötä kasvanut. Hyvin argumentoidut eriävät näkemykset kuuluvat politiikkaan, puoluesihteeri sanoo.
Entä ärsyttääkö Elokapina?
”Tavallaan joo, tavallaan ei. Jos antaisi kaikkien asioiden mennä tunteisiin, niin ei siitäkään mitään tulisi.”
Maaseudusta puhuttaessa Vuorenpää tekee yhden tarkennuksen: hän itse on kaupunkilainen. Myönnytystä seuraa kuitenkin vuolas puolustuspuhe maaseudun elinkeinoille ja elämäntavalle.
”Maatalous, metsästys, metsäteollisuus, kaikki nämä ovat erottamaton osa tätä maata.”
Perussuomalaisen näkemyksen mukaan maaseudun elinvoima syntyy ennen kaikkea elinkeinojen kautta. Leikkausten kohteeksi joutuneista palveluista ei puhuta. Vuorenpää korostaa yrityksiä, investointeja, omistamista, tuotantoa ja huoltovarmuutta. Maaseutu ei lähde nousuun vain julkisilla tulonsiirroilla, vaan investoinneilla ja elinkeinoilla, hän julistaa.
Vuorenpään mukaan maa- ja metsätaloudesta puhuttaessa painottuvat liian usein ilmasto- ja luonnonsuojelukysymykset.
”Usein yksipuolisilla väitteillä, vaikka kyse on myös elinkeinoista, aluetaloudesta, huoltovarmuudesta, vientituloista ja ihmisten arjesta.”
Perinteiseen aluepolitiikkaan hän suhtautuu kriittisesti. Suomessa tehdään liikaa hankkeita, ohjelmia ja selvityksiä, jotka eivät johda mihinkään.

Kun Vuorenpäätä pyytää nimeämään perussuomalaisten viime aikojen merkittävimmän saavutuksen maaseudulle, vastaus tulee nopeasti.
”Metsävähennyksen nosto 75 prosenttiin oli aika konkreettinen.”
Muita lueteltuja ansioita ovat suurpetopolitiikan muutokset, valkoposkihanhien metsästys sekä turpeen tuotantovalmiuden säilyttäminen.
Metsästyksellä on Vuorenpään maaseutuajattelussa suuri merkitys. Metsästystä käsiteltiin nykyisessä hallitusohjelmassa ensimmäistä kertaa omana politiikkakokonaisuutenaan. Puoluesihteerin mukaan kyse ei ole vain harrastuksesta, vaan olennaisesta osasta maaseudun elämäntapaa.
EU:n tulevaan maatalous- ja maaseuturahoitukseen liittyviin mahdollisiin kansallisiin vastinrahoihin hän suhtautuu varauksella. Vuorenpään mukaan kansallista rahaa ei pidä sitoa automaattisesti EU:n ehtoihin vain rahoituksen saamisen vuoksi.
”Kansallinen raha pitää arvioida osana kokonaisuutta, eikä automaattisena lisäyksenä.”
Politiikan ulkopuolella puoluesihteeriä kiinnostaa historia. Lomamatkoilla hän hakeutuu museoihin, raunioille ja vanhoihin kaupunkeihin. Tänä vuonna Bulgariassa vaikutuksen teki roomalainen amfiteatteri, joka on seissyt paikallaan lähes kaksi vuosituhatta.
”Kyllä se on pysäyttävää, minkälainen sivilisaatio on ollut olemassa jo silloin.”
Historia näkyy myös puolueen menneisyyden muistamisena. Vuorenpään toimiston seinällä on vanha SMP:n vaalimainos ja pöytälaatikossa puolueohjelma.
”Ei historiaa pidä unohtaa. Ei ihmisen, maan, eikä puolueen.”

Historia seuraa mukana myös puoluesihteerin käsivarressa. Siihen on tatuoitu latinaksi Memento mori. Muista kuolevaisuutesi. Vuorenpään mukaan se on muistutus.
”Pitää muistaa elää.”
Ajatus näkyy hänen mukaansa suhtautumisessa uraan, politiikkaan ja elämään yleensä. Puoluesihteeriksi hakeminen oli lopulta yksi niistä tilaisuuksista, joihin piti tarttua.
”Epäonnistumisessa ei ole mitään vikaa. Mutta jos ei edes uskalla yrittää, niin se saattaa jäädä kaivelemaan.”
43-vuotias tradenomi ja tilitoimistoyrittäjä.
Syntynyt Tampereella, asuu Pirkkalassa.
Puoliso ja kahdeksan lasta.
Perussuomalaisten puoluesihteeri vuodesta 2022.
Mökkeilee Hämeenkyrössä, jonne pakenee työn kiireitä ja Helsingin kakofoniaa.