”Jotain täytyy tehdä” – Näin suomalaiset korvaisivat sähköistyvän liikenteen hupenevia verotuloja

Polttoaineiden kulutus vähenee ja valtion autoilusta saamat verotulot vähenevät. Tuoreesta MT‒kyselystä selviää, että suomalaiset vastustavat polttoaineverotuksen ja ajoneuvoverotuksen kiristämistä. Autoilusta verotuloja halutaan kerätä sen sijaan kilometrimaksuilla, tietulleilla ja sähköautojen autoverolla.

Sähköauton hankintahintaan sisältyvän autoveron palauttamista kannatti 21 prosenttia vastaajista. Ajettujen kilometrien mukaan perittävän maksun ottaisi käyttöön 20 prosenttia ja tietulleja moottoriteille ja kaupunkikeskustoihin 18 prosenttia vastaajista.

Polttoaineveron korottamista puolestaan kannatti 6 prosenttia ja nykyisen ajoneuvoveron kiristämistä vain 4 prosenttia vastaajista.

Veronmaksajain Keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen pitää tulosta ymmärrettävänä.

”Jos toivoo, että verotuloja voitaisiin kestävästi kerätä liikenteestä, niin polttoaineiden kulutus kuitenkin vähenee kaiken aikaa. Kun liikenne sähköistyy, ei polttoaineverojen kiristäminen ole välttämättä fiskaalisesti kestävä ratkaisu”, Kalluinen sanoo.

Janne Kalluinen toimii Veronmaksajain keskusliitolla ekonomistina. Kuva: Pentti Hokkanen

Taustalla on laajempi muutos. Autoilun verotuksesta on käynnissä kokonaisuudistus, ja ja loppuraporttia on määrä hyödyntää seuraavan hallitusohjelman valmistelussa.

Nykyiset liikenteen verot ovat pitkälti sidoksissa päästöihin. Kun liikenne sähköistyy ja fossiilisten polttoaineiden kulutus vähenee, myös niistä saatavat verotulot pienenevät.

”Jos liikenteestä aiotaan jatkossakin kantaa veroja edes jonkin verran suhteessa entiseen, jotain täytyy tehdä”, Kalluinen sanoo.

Autoilun verottaminen jakaa vastaajia myös alueittain. Kilometrimaksun kannatus oli korkeinta Etelä-Suomessa, jossa sitä kannatti 25 prosenttia vastaajista. Matalinta kilometrimaksun kannatus oli puolestaan Helsingissä ja Länsi-Suomessa 15 prosentin osuudella.

Tietullit olivat pääkaupunkiseudulla suosituin vaihtoehto 20 prosentin kannatuksella. Kilometrimaksua kannatti 17 prosenttia ja sähköautojen autoveron palauttamista 16 prosenttia pääkaupunkiseudulla asuvista vastaajista.

Helsingissä kilometriverotukseen suhtaudutaan skeptisesti. Kuva: Jaana Kankaanpää

Maaseutumaisissa kunnissa puolestaan suosituin vaihtoehto oli sähköauton hankintahintaan sisältyvän autoveron palauttaminen. Sitä kannatti 31 prosenttia vastaajista. Tietullit sai maaseutumaisissa kunnissa 25 prosentin kannatuksen, kun taas kilometrimaksun valitsi 16 prosenttia kyselyn vastaajista.

Tietullit ja kilometrimaksut eivät ole Kalluisen mukaan uusia ajatuksia suomalaisessa verokeskustelussa.

”Kyllähän ne ovat olleet keskustelussa jo vuosia”, hän toteaa.

Veronmaksajain Keskusliiton linjana on ollut jo pitkään, että verotuksen painopistettä siirrettäisiin auton hankinnasta sen käyttöön. Liiton mukaan mahdollisia uusia veromalleja on kuitenkin selvitettävä huolellisesti.

Myös puoluekanta jakoi vastaajien asennoitumista autoilun verotukseen. Keskustaa viime eduskuntavaaleissa äänestäneiden suosikki oli sähköautoihin liittyvän autoveron palauttaminen (31 prosenttia tukee).

Kokoomuksen äänestäjillä kilometrimaksu nousi suosituimmaksi vaihtoehdoksi 26 prosentin kannatuksella. Perussuomalaisten kannattajista 28 prosenttia palauttaisi autoveron sähköautoille. Kilometrimaksua perussuomalaisten kannattajista tuki vain 9 prosenttia.

Autoilun verotuksesta on käynnissä kokonaisuudistus. Kuva: Jaana Kankaanpää

SDP kannattajien vastaukset jakautuivat lähes tasan autoveron, kilometrimaksujen ja tietullien tukemisen osalta. Vasemmistoliiton kannattajista autoveron palauttamista ja kilometrimaksua kannatti kumpaakin 24 prosenttia.

Kalluinen huomauttaa, että vastaajien ratkaisuja on vaikea tulkita tietämättä tarkemmin, mistä näkökulmasta kukin on kysymystä ajatellut.

”Pohdin sitä, missä määrin vastaajat lähestyivät kysymystä henkilökohtaisesta tai vaikkapa valtiontalouden näkökulmasta. Sähköautoa ajaessa polttoaineiden korkeampi verotus voi tuntua houkuttelevimmalta vaihtoehdolta, muta kestäväksi veropohja ei siitä tule”, Kalluinen toteaa.

MT-kyselyyn vastasi 1 029 suomalaista aikavälillä 7.–12.8. Sen toteutti MT:n tilauksesta Kantar Agri oy.

Tulokset on painotettu vastaamaan Manner-Suomen yli 18-vuotiasta väestöä. Koko otannan virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa antavia.