Sopimuspalokuntien toimintaa uhkaava Firefit-uudistus kuopattiin sisäministeriössä
Sisäministeriö vetäytyi suunnitellusta Firefit-uudistuksesta, jonka tarkoituksena oli tiukentaa sopimuspalokuntien pelastustoimikelpoisuuden arviointia.
Firefit-uudistus olisi työllistänyt myös hyvinvointialueita ilman lisäresursseja. Kuva: Rami MarjamäkiSisäministeriö on vetänyt takaisin valmistelussa olleen mallin, joka olisi sitonut pelastustoimen kuntoluokat ja työmenetelmät tiukasti Firefit-testeihin.
Ohjeuudistus olisi lisännyt pakollisia testejä ja hallinnollista taakkaa ilman osoitusta turvallisuuden paranemisesta.
SDP:n kansanedustaja ja Suomen Sopimuspalokuntien Liiton puheenjohtaja Paula Werning pitää ratkaisua oikeana.
”Järki voitti – hyvä niin. Pelastustyö ei tapahdu taulukkolaskennassa vaan onnettomuuspaikalla. Hälytystehtävät eivät kysy, mihin kuntoluokkaan kukin on merkitty, vaan kuka ehtii nopeasti paikalle, osaa työnsä ja toimii osana joukkuetta”, Werning sanoo.
Esitys olisi tehnyt pelastustoimikelpoisuuden arvioinnista kaksinkertaisen: lääkärin arvion rinnalle olisi tullut pakollinen Firefit-testi kaikille sopimuspalokuntalaisille.
Samalla hyvinvointialueille olisi tullut arviolta noin 10 000 uutta testiä vuodessa ilman lisärahoitusta. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut merkittävää lisätyötä pelastuslaitoksille ja sopimuspalokunnille tilanteessa, jossa resurssit ovat jo valmiiksi tiukilla.
Viesti kentältä oli Werningin selvä: uudistus oli epäselvä, raskas ja käytännössä vaikeasti toteutettava. Pelastustoimi nojaa vahvasti sopimuspalokuntiin, joissa tekijöistä on jo nyt pulaa.
”Meillä ei ole varaa rakentaa järjestelmää, joka sulkee ihmisiä ulos tai kuormittaa kohtuuttomasti. Pelastustoimi tarvitsee vahvistamista – ei lisää byrokratiaa. Se tarvitsee riittävät resurssit, toimivat käytännöt ja luottamusta kentän osaamiseen”, Werning painottaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
