Lumperonharjun alueella parin kilometrin päässä Saarijärven keskustasta on myynnissä omarantaisia tontteja. Kuva: Petteri Kivimäki
Keskisuomalaisen seutukaupungin väkiluku nytkähti kasvuun ensi kertaa vuosikymmeniin − taustalla yksi syy
Paikkakunta on aktiivinen kehitystoimissa, mutta onneakin on ollut matkassa.TilaajalleSaarijärvi
Ukrainalaiset Iryna Semenova ja Anton Semenov viihtyvät hyvin Saarijärvellä ja ovat perustaneet sinne yrityksen, Kot Kanagrillin. Kuva: Petteri KivimäkiKeski-Suomessa sijaitseva Saarijärvi menetti väestöään 28 vuoden ajan.
Vielä 1996 väkiluku hieman kasvoi ollen 12 024, mutta siitä lähti melkein kolme vuosikymmentä kestänyt luisu. 2023 Saarijärvellä oli 8 847 asukasta, eli yli 26 prosenttia vähemmän kuin reilu neljännesvuosisata aiemmin.
Viime vuonna väkiluku nytkähti pitkästä aikaa nousuun, vaikkakin vain yhdeksällä hengellä. 2024 Saarijärvellä asui 8 856 ihmistä.
”Suurin syy väkiluvun kasvuun ovat ehdottomasti ukrainalaiset, joita saapui pakolaisina. Heistä ilahduttavan monet ovat jääneet asumaan tänne. Viime vuonna yli sata ukrainalaista valitsi asuinpaikakseen Saarijärven”, Saarijärven elinkeinojohtaja Jyrki Rahkonen kertoo.
Rahkosen mukaan kaupungin yritys- ja työllisyyspalvelut ovat auttaneet tulijoita yritysten perustamisessa ja työllistymisessä, joka on edesauttanut kotoutumista merkittävästi.
”Esimerkiksi yhdessä konepajayrityksessä työskentelee kokonainen ukrainalaisten tiimi.”
”Viime vuonna yli sata ukrainalaista valitsi asuinpaikakseen Saarijärven.”
Saarijärven kaupunginjohtaja Satu Autiosalo arvioi, että maahanmuutolla on jatkossakin merkittävä rooli Saarijärven kehittämisessä.
”Suurin haaste Saarijärven väestökehityksen suhteen on luonnollinen väestönmuutos. Viime vuonna se oli miinus 88 henkilöä. Syntyneitä oli 44 ja kuolleita 132 henkilöä”, Autiosalo sanoo.
”Muuttoliike on pysynyt melko samalla tasolla vuosittain. Poikkeuksena oli vuosi 2024, jolloin maahanmuutto nosti Saarijärven asukaslukua.”
Uusia asukkaita houkutellaan edullisella asumisella palveluiden äärellä.
”Meillä on myös tarjolla omarantaisia omakotitalotontteja, jotka ovat hinnaltaan edullisia. Täällä voi asua lähes keskustassa ja rakentaa omakotitalon järven rannalle, toisin kuin monessa muussa kaupungissa”, kaupunginjohtaja kertoo.
Lumperonharjun uuden ranta-asumisalueen tontit ovat paraikaa myynnissä.
Ukrainalaiset Anton Semenov ja Iryna Semenova joutuivat pakenemaan Mariupolista, joka tuhoutui Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
”Jouduimme piileskelemään kellareissa ilman nettiyhteyksiä, sähköä ja elintarvikkeita. Kun lentopommi osui taloomme, meidän oli pakko lähteä. Onneksi pääsimme lähtemään ajoissa”, Iryna Semenova muistelee.
Pariskunta pakeni lapsensa kanssa ensin Kiovaan, josta matka jatkui myöhemmin kesällä 2023 Suomeen ja Saarijärvelle. Sinne ukrainalaiset ovat asettuneet ja perustaneet oman grilliyrityksen.
”Saavuimme Saarijärvelle, koska täällä asuu tuttujamme Mariupolista”, Iryna kertoo.
Semenovin mukaan perhe suunnitteli tässä vaiheessa vielä lähtöä töiden perässä Yhdysvaltoihin.
”Mutta kun tulimme Saarijärvelle niin totesimme, että täällä on hyvä asua, emmekä lähde täältä ikinä pois”, mies sanoo.
Ukrainalaisia Saarijärvessä viehättää rauhallisuus, turvallisuus, hyvät peruspalvelut, ystävälliset ihmiset sekä kaunis luonto.
”En tiedä muista kaupungeista, mutta Saarijärvellä on hyviä ihmisiä. Täällä ei ole rikollisuutta, enkä ole huolissani pojasta. Stanislav on jo oppinut puhumaan suomea ja hänellä on sekä ukrainalaisia että suomalaisia kavereita”, Iryna Semenova kertoo.
”Kun tulimme Saarijärvelle niin totesimme, että täällä on hyvä asua, emmekä lähde täältä ikinä pois.”
Jyrki Rahkonen kertoo, että Saarijärvi sai maaseuturahoituksen yritystukia eniten Keski-Suomen kunnista 2024, yli 320 000 euroa.
”Kun yritykset investoivat ja kehittävät toimintojaan, on se pitkäjänteinen panostus tulevaisuuteen. Kun tiedetään, että suhdannetilanne maanlaajuisesti on hyvin haastava ja investoinnit matalalla tasolla, on Saarijärven investointitaso erittäin merkityksellinen asia”, Rahkonen painottaa.
Valtatie 13:n varteen Linnan kylälle on esirakennettu kaupungin toimesta yritystontteja, Euroopan Unionin oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) tuella.
”Tontteihin on tehty maanrakennustyöt ja ne on esirakennettu niin pitkälle, että tontin reunalle menee asfaltoitu tie, sähkö, vesi, viemäri ja data. Esirakennetuilla tonteilla voimme helpottaa alueelle sijoittumista, kun yrittäjän ei tarvitse miettiä, paljonko infraan, tiehen tai perustusten maanrakennukseen pitää varata kustannuksia”, Rahkonen kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
