Näiltä alueilta löytyvät Suomen suurimmat ja pienemmät perinnöt
Suomalaisten varallisuus on pitkälti kiinni asunnoissa, mutta silti asuntojen periminen maaseudulla ei vaurastuta seuraavia sukupolvia.Tilaajalle
Väestönkehitys ja muuttoliike kulkevat käsi kädessä perintöjen suuruuden kanssa. Kuva: Jussi VierimaaSuomi on alueellisesti hyvin eriarvoistunut perinnöissä. Asia selviää tilastokeskuksen marraskuussa julkaisemista tilastoista, jotka koskevat vuoden 2021 perintöosuuksia.
Luvut ovat verotuksessa käytettyjä perintöjen arvoja.
Perintöjen keskiarvot ovat huomattavasti muuta maata korkeampia suurten kaupunkien kuten Helsingin, Tampereen ja Turun alueilla.
Perintöjen keskiarvo oli vuonna 2021 Uudellamaalla 65 020 euroa, Pirkanmaalla 49 390 euroa ja Varsinais-Suomessa 47 223 euroa.
Sen sijaan esimerkiksi Lapissa perintöjen keskiarvo oli 27 056 euroa ja Kainuussa vain 25 918 euroa. Koko maan keskiarvo oli 45 038 euroa.
Myös erot maakuntien sisällä ovat merkittävät — keskimäärin perinnöt ovat suurempia kaupungeissa kuin niiden kehyskunnissa ja maaseudulla.
Perintöjen keskiarvot ovat huomattavasti muuta maata korkeampia suurten kaupunkien kuten Helsingin, Tampereen ja Turun alueilla.
Suomalaisten varallisuudesta suurin osa on asunnoissa kiinni, ja tämä osaltaan selittää perintöjen alueellisen vaihtelevuuden.
”Niillä joilla on sekä omakotitalo ja saatava perintö sijoittunut kasvukeskuksiin, kasautuu eniten varallisuutta”, sanoo Lähitapiolan varainhoidon ekonomisti Hannu Nummiaro.
Kyse ei ole ainoastaan asunnoista, vaan Nummiaron mukaan myös finanssivarallisuus on keskittynyt kasvukeskuksiin.
Väestönkehitys ja muuttoliike kulkevat käsi kädessä perintöjen suuruuden kanssa.
”Jos kunnan kokonaisnettomuutto on korkea, eli nämä kasvukeskukset joihin muutetaan, niin siellä perinnöt ovat keskimäärin paljon suurempia kuin nettomuuttotappiokunnissa.”
Kuntien väestöennusteet toimivat parhaana indikaattorina asuntojen hintojen kehityksen ennustamiselle. Luvut ovat varsin synkkiä suurimmalle osaa Suomea.
”Niillä joilla on sekä omakotitalo ja saatava perintö sijoittunut kasvukeskuksiin, kasautuu eniten varallisuutta”
Mitään uutta asiassa ei varsinaisesti ole, sillä asuntomarkkinat ovat jo osoittaneet kehityksen suunnan. Nummiaron mukaan asuntojen reaalihinta on kasvanut 2000-luvulla vain kolmessa maakunnassa: Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Uudellamaalla kasvu on ollut 27 prosenttia, Pirkanmaalla 17 prosenttia ja Varsinais-Suomessa 22 prosenttia. Sen sijaan Kainuussa asuntojen arvo on laskenut 29 prosenttia ja Etelä-Savossa 23 prosenttia.
Nummiaro ei usko trendin muuttuvan.
Maaseutukuntien tyhjentyminen on ollut ilmiönä läsnä 1960-luvulta alkaen. Asuntovarallisuus on alkanut kuihtumaan kuitenkin myös keskisuurissa kaupungeissa.
”Alueellinen jakaantuminen asuntomarkkinoilla kolmen kasvukeskuksen ja muun Suomen välillä on alkanut jo noin 15 vuotta sitten. Nyt kun puhutaan kaupungistumisesta, niin se koskee vain suurimpia kaupunkeja.”
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestö kasvaa vuoteen 2045 mennessä enää vain 56 kunnassa tai kaupungissa. Perintövarallisuuden kuihtuminen koskettaa nyt ja tulevaisuudessa maantieteellisesti suurinta osaa Suomea.
Väestöennusteen mukaan 50 000–100 000 asukkaiden kunnissa väestö ei enää kasva juurikaan. Sen sijaan 20 000–50 000 asukkaiden kaupungeissa kasvua odotetaan 8 prosenttia. Tätä pienemmissä kunnissa väestön ennustetaan laskevan.
Maaseutukuntien asuntojen arvot tulevat laskemaan entisestään.
Muutokset paikallisessa taloudessa tai kulkuyhteyksissä voivat saada aikaan liikettä asuntomarkkinoilla, mutta tämä ei muuta kokonaiskuvaa.
”Jos yhtäkkiä tuleekin sellutehdas alueelle, niin asuntomarkkinoiden dynamiikka voi muuttua täysin.”
Vaikka väestöennusteesta löytyy muutamia alle 7000 asukkaan kasvavia kuntia, maaseudun uutta tulemista ei ekonomistin mielestä kannata odottaa.
”Olisin silti huolissani oman asunnon arvosta pienessä kunnassa.”
Maaseutukuntien asuntojen arvot tulevat laskemaan entisestään.
Perinnönsaajissakin on tapahtunut muutos.
”Nyt on isompia perintöjä jaossa, kun suuret ikäluokat kuolevat. Varakkuus on keskittynyt suuriin ikäluokkiin ja se on seurannut niitä. He ovat eläneet otollisen ajanjakson”
Myös perintöjen jakajia on vähemmän, koska suurten ikäluokkien lapset ovat pienempi ryhmä kuin sitä edeltäneet sukupolvet.
Tilastojen valossa vauraus näyttää kulkevan suvussa.
”Isojen perintöjen saajat ovat keskimäärin hyvätuloisempia ja varakkaampia entuudestaan.”
- Osaston luetuimmat
