Ihmiset ovat alkaneet kieltäytyä perinnöistä ‒ näin niille sitten käy

Täysi-ikäinen voi aina kieltäytyä perinnöstä. Tämä vaihtoehto tulee monelle mieleen, jos perittäväksi jää purkukuntoinen kiinteistö, josta on tiedossa kuluja.

Veronmaksajien keskusliiton verojuristin Tuomo Lindholmin mukaan tämä ei ole useinkaan järkevää silloin, jos kyseessä on vain riesasta eroon pääseminen.

”Siinä täytyy miettiä, kenelle se ongelma seuraavaksi siirtyy perimysjärjestyksessä.”

Lindholmin mukaan viisainta voisi olla, että perittävä itse hankkiutuisi hankalasta perinnöstä eroon eläessään, jos vain tähän kykenee.

Jos perimysjärjestyksessä on seuraavana alaikäisiä lapsia, lisää ongelmia on tiedossa, sillä alaikäiset eivät voi luopua perinnöstä omasta tahdostaan.

”Alaikäisen luopumiseen tarvitaan digi- ja väestöviraston lupa, jota täytyy erikseen hakea.”

Perinnöstä voidaan päästä täydellisesti eroon vain, jos perimysjärjestyksessä kaikki luopuvat perinnöstä kukin vuorollaan. Tällöin omaisuus tulee valtion perittäväksi.

Valtiokonttorin johtava lakimies Marjukka Vallioniemi kertoo, että perinnön luopumisia on valtiolle tullut tänä vuonna 41 marraskuuhun mennessä.

Pääsääntöisesti valtiolle päätyneet kiinteistöt myydään tai luovutetaan kunnille. Valtiokonttorissa ei iloita perinnön luopumisista valtiolle.

”Perinnöstä luopumiset ovat huolestuttavasti lisääntyneet. On erittäin ikävää, että perilliset sysäävät vaikeasti realisoitavan tai huonokuntoisen kiinteistön valtiolle. Asian hoitaminen valtion toimesta ei ole sen helpompaa, saatikka edullisempaa”, Vallioniemi sanoo.

Hänen mukaansa järjestelmää käytetään väärin.

”Järjestelmää ei ole tarkoitettu siihen, että yhteisiä varoja joudutaan käyttämään tilanteessa, jossa henkilöltä on jäänyt perillisiä. Heidän tulisi huolehtia velvollisuuksistaan.”