Ei muutosta strategiaan. Antti Jääskeläinen (vas.) ja Timo Karppinen eivät olleet Postissa vielä töissä, kun edellisen kerran hallitus valmisteli Postin pörssilistautumista vuonna 2019. Kuva: Kari Salonen
Postin toimitusjohtaja: ”Kirjepostin lasku jatkuu, listautuminen ei muuta Postin strategiaa”
Postin toimitusjohtaja Antti Jääskeläinen esitteli Postin ensimmäisen osavuosikatsauksen pörssiyhtiönä. Postin liikevaihto laski edelleen postipalveluissa, pakettivolyymit kasvoivat vuosineljänneksellä.Tilaajalle
Postin talous- ja rahoitusjohtaja Timo Karppinen (vas.) ja toimitusjohtaja Antti Jääskeläinen valmistelivat tahoillaan Postin polkua Helsingin pörssin päälistalle. Kuva: Kari SalonenHistoriallinen päivä. Valtion omistamasta Postista tuli lokakuun 10. päivä Nasdaq Helsingin pörssissä noteerattu yhtiö. Valtio keräsi annista noin 100 miljoonan euron varat budjettinsa tilkkeeksi, ja jäi edelleen pääomistajaksi 66,65 prosentin osuudella.
Mikä nyt muuttui Postin liiketoiminnassa, toimitusjohtaja Antti Jääskeläinen?
”Trendi pysyy. Pörssilistautuminen ei tuonut uutta liiketoimintaympäristöömme. Verkkokaupan osuus liiketoiminnassa kasvaa. Kirjepostin lasku jatkuu, yhtiön strategiaa ei tässä muutettu”, toimitusjohtaja Jääskeläinen vastaa MT:n haastattelussa.
Päättyneellä vuosineljänneksellä pakettipostin volyymit kasvoivat. Verkkokauppa- ja jakelupalveluiden sekä varastointi- ja logistiikkapalveluiden yhteenlaskettu liikevaihto muodosti kaksi kolmasosaa Posti-konsernin koko liikevaihdosta.
”Suomessa on yhä kasvuvaraa pakettipostin toimituksissa muihin maihin verrattuna. Lisäksi verkkokaupan sisällä kasvaa käytetyn kierrätetyn tavaran verkkokauppa”, Jääskeläinen vastaa.
Posti kuljettaa pieniä ja isompia paketteja palveluverkostossaan. Yhtiö perustaa pakettiautomaatteja yksi päivässä -vauhdilla kauppojen ja liikekeskusten äärelle, joissa kuluttajat asioivat.
Posti on tutkinut ja ennakoinut paperipostin vähenemisen ja sopeuttanut toimintaansa ja strategiaansa sen mukaisesti. Kirjeposti, mukaan lukien viranomaisposti, on vähentynyt noin 10 vuodessa 70 prosenttia.
”Näkemyksemme on, että digitalisaatio vähentää postia edelleen. Me kyllä kannamme postia niin kauan kuin jaettavaa riittää.”
Postia sitoo kansallinen yleispalveluvelvollisuus. Valtakunnallisen toimijan on lain mukaan toimitettava posti saajalleen, vaikka palvelun ylläpitäminen aiheuttaisi sille korkeita liiketoiminnan kuluja. Kulut voivat liittyä henkilöstömäärään, kaupallisesti perustelemattomaan palvelupisteverkostoon tai ajoneuvokaluston ylläpitoon.
Yleispalvelu on postimerkillinen osa liiketoiminnasta, ja yleispalveluvelvoitteen alaisen toiminnan osuus tammi—syyskuussa oli 41,5 miljoonaa euroa eli vajaat neljä prosenttia konsernin liikevaihdosta. Sen suhteellinen osuus tosin nousi tänä vuonna, kun osoitteettomat markkinointipalvelut poistuivat postipalveluista.
Posti on tehostaa edelleen toimintaansa säilyttääkseen kannattavuutensa ja osingonmaksukykynsä.
Onko Postilla liian vahva markkina-asema? Käytännössä Posti on sanellut roimat hinnankorotukset esimerkiksi lehtikustantajille. Posti korotti yrityspalveluidensa sopimushintoja kesäkuun puolivälissä toistakymmentä prosenttia.
”Liian vahva asema tai että Posti sanelisi? En kyllä allekirjoita sitä. Postia jakaa maassa 14 yhtiötä. Tämä on kilpailtu markkina ja muiden markkinaosuudet ovat Traficomin tilaston mukaan kasvaneet. Posti toimii vastuullisesti ja markkinaehtoisesti”, Antti Jääskeläinen vastaa suoraan kysymykseen.
Kun volyymit ovat pienentyneet, yksikkökustannukset ovat nousseet. Toimitusjohtaja Jääskeläinen vakuuttaa, että Posti on omilla tehostamistoimillaan, jakelureittejä yhdistämällä ja lisäämällä automaatiota pystynyt tehostamaan toimintaansa ja pienentämään hinnoittelupainetta.
88,5 prosenttia suomalaisista on jo vuoropäiväjakelussa. Käytännössä siis lähes kaikki suomalaiset saavat postia vuoropäivinä ja kahden viikon vaihtuvissa jaksoissa.
”Tämä on päämalli”, Jääskeläinen vahvistaa MT:n haastattelussa.
Hän vakuuttaa Postin hinnoittelevan palvelunsa kustannusperusteisesti: ristisubventio ja tappioiden kattaminen eri palveluiden välillä ei ole mahdollista.
”Meillä ei ollut tarvetta hakea lisää pääomia.”
Pörssiin listautuva yhtiö hakee tavallisesti pörssin kautta oman pääoman ehtoista pääomaa kasvuhankkeisiinsa. Postin tapauksessa yhtiön kokonaan omistanut valtio myi osakkeitaan ja keräsi listautumisannissa noin 100 miljoonan euron varat.
Postin jatkoinvestoinnit liittyvät automatisointiin. Yhtiö saattaa listautumisesitteen mukaisesti ”harkita mahdollisia valikoituja yritysostoja”.
”Meillä ei ollut tarvetta hakea lisää pääomia”, vastaa Postin talous- ja rahoitusjohtaja Timo Karppinen.
Listautumisannissa myytyjen osakkeiden arvostuksella Posti on runsaan 300 miljoonaan euroon arvostettu yhtiö. Listautumisarvolla yhtiö lukeutuu pörssin päälistalla keskisuuriin yhtiöihin. Yhtiön velaton arvo on noin 800 miljoonaa euroa.
Posti sai listautuessaan noin 12 000 uutta omistajaa. Myös 1 100 postilaista merkitsi henkilöstöannissa osakkeita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
