Teknologiateollisuuden palkkaneuvottelut käydään sammutetuin lyhdyin – pöytä täyttyy tekstimuutoksin, palkankorotuksista ei vielä hiiskuta

Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto ovat aloittaneet syksyn palkkaneuvottelunsa. Neuvottelukunnat ja toimistojen asiantuntijat tapaavat tiiviisti toisiaan.

Kuten monta kertaa aiemminkin, isot vientialat avaavat palkkakierroksen, ja muut toimialat palkansaajaliittoineen ja työnantajajärjestöineen odottavat kierroksen avaajan linjaa palkankorotuksille.

Toinen suuri vientiala, Kemianteollisuus, käy rinnalla omia työehtosopimusneuvottelujaan. Keskusjärjestöt ja toimialaliitot koordinoivat tiukasti tälläkin kertaa omiaan

Nykyiset työehtosopimukset jatkuvat marraskuun loppuun. Siihen saakka työrauha velvoittaa sopimuspuolia.

Tekstikysymykset ja palkankorotuksista sopiminen näyttävät, pääsevätkö osapuolet sopimukseen jo marraskuun puoliväliin mennessä.

Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi kirjoitti syyskuussa blogissaan, että Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n tavoitteena neuvottelukierroksella on huolehtia kustannuskilpailukyvyn vakaasta kehittymisestä, yrityskohtaisuuden lisäämisestä työehtojen määräytymisessä sekä työrauhan turvaamisesta.

Suomen kilpailukyky ei varsinainen ongelma tällä kertaa ole, vaikkei sitä työnantajaliiton mielestä sovi palkkakierroksella heikentääkään.

Teollisuusliitto tavoittelee neuvottelukierroksella ostovoiman vahvistamista. Yksityinen kulutus on kärsinyt korkeista reaalikoroista ja ostovoiman romahduksesta.

Korkojen kääntyminen laskuun sekä inflaation palautuminen vajaan kahden prosentin tasolle auttavat nekin ostovoimaa. Vielä vuonna 2022 inflaatio Suomessa oli noin 7 prosenttia.

Liitot ovat aloittaneet neuvottelunsa asioista, joista yhteisymmärrykseen on helpointa päästä. Lakiesityksen paikallisesta sopimisesta maan hallitus toi eduskuntaan 5. syyskuuta. Teknologiateollisuudessa paikallinen sopiminen on ollut suhteellisen laajaa ja mahdollista jo aiemmissa työehtosopimuksissa.

Liitoilla on ollut valmis työryhmä tätä sopimassa. Teknolle tuo on arvattavasti helpoimmin sovittavia asioita.

Kumpikin osapuoli on kasannut neuvottelupöytään punnuksiksi niin sanottuja mahdottomia asioita, joita sitten palkankorotusten desimaaleilla korjataan tai kompensoidaan.

Tekstikysymyksillä on tavallisesti myös kustannusvaikutuksia. Siksikään Teollisuusliitto ei avaa palkankorotustavoitteitaan.

Hallitus on leikannut ja leikkaamassa sosiaalietuuksia ja ansiopäivärahaehtoja. Ammattiliitot hakevat kompensaatiota muutosturvasta, jos joutuu työttömäksi.

Toistaiseksi osapuolet ovat pysyneet hiljaa prosenteista. Vain Akavaan kuuluva Insinööriliitto on julkisesti kertonut tavoittelevansa noin viiden prosentin korotusta palkkoihin.

Suhteellinen kilpailukyky on parantunut, kun palkat esimerkiksi kilpailijamaa Saksassa ovat ylittäneet Suomen viime vuosien maltilliset korotukset. Saksan terästeollisuus solmi tammikuussa sopimuksen, joka korotti palkkoja 5,5 prosenttia.

Saksan kemianteollisuuden puolitoistavuotinen sopimus nostaa palkkoja 6,85 prosenttia, josta 4,85 prosenttia ajoittuu vuodelle 2025. Alankomaissa metalli- ja elektroniikkateollisuuteen sovittiin 13 prosentin korotuksista 22 kuukaudelle. Tästä ajoittuu noin kuusi prosenttia ensi vuodelle.

Itävallassa viimeisimmät sopimukset korottavat palkkoja noin 6 prosenttia vuodessa.