Laskevat korot luovat vihdoin edellytyksiä yritysten investoinneille ja se lupaa hyvää osakemarkkinoille, USA:n vaalituloksestakin vetoapua

Yhdysvalloissa sijoittajat ovat ottaneet positiivisesti vastaan presidentinvaalien selkeän vaalituloksen. Vaalit voittaneen republikaanien Donald Trumpin lupaus laskea yritysverotusta edelleen 15 prosenttiin tietää yritysmyönteistä hallintoa.

Sääntelyn odotettavissa oleva vähentyminen Trump II:n aikana tukee Googlen ja Alphabetin tapaisia suuria it-jättejä sekä pankkitoimialaa.

Toisaalta, osakemarkkinoilla heilunta, volatiliteetti, voi lisääntyä vaikka lyhyellä tähtäimellä osakeindeksit kiisivät:

”Valtionlainojen korot nousivat reippaasti markkinoilla. Inflaatiota ei ole vielä selätetty, ja keskuspankin ohjauskorkojen lasku saattaa hidastua”, arvioi Ålandsbankenin korkojohtaja Jyri Suonpää pankin markkinanäkemyksistä.

Yhdysvaltain keskuspankin Federal Reserven seuraava korkokokous on 12. joulukuuta. Koronlaskuihin voi tulla taukoa jouluksi.

Euroopan keskuspankin koronlaskujen sen sijaan odotetaan jatkuvan.

”Neljännesprosenttiyksikön laskua pidetään lähes varmana markkinoilla, niin mekin”, Suonpää jatkoi.

Ålandsbanken on eri omaisuuseriä sisältävissä mallisalkuissaan nostanut osakkeiden painoa 55 prosenttiin, kun se on aiemmin ollut 50 prosenttia.

Saksan heikko talouskasvu painaa Euroopan talouskasvua ja työllisyyttä. EKP pyrkii portaittaisilla koronlaskuillaan tukemaan euroalueen talouskasvua.

Markkinakorot painuvat markkinoiden vallitsevan näkemyksen mukaan kesään mennessä arviolta noin kahden prosentin tasolle.

Laskevat korot luovat edellytyksiä yritysten investoinneille. Myös kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot nousevat korkojen laskun ja palkankorotusten myötä. Talouskasvu on kulutusvetoista myös vuonna 2025.

USA:ssa inflaatio lähestyy jo Fedin kahden prosentin tavoitetta. Neljän prosentin työttömyysaste tarkoittaa käytännössä täystyöllisyyttä.

Energiamarkkinat ovat kuitenkin arvaamattomat. Globaalit kaupan esteet tulleineen voivat toteutuessaan nostaa yritysten kustannuksia.

Ilmastonmuutosta ehkäisevät toimet investointikustannuksina ja kasvavat puolustusbudjetit voivat herättää inflaation uudestaan. Riski hitaampaan korkokehitykseen on olemassa.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF laski euroalueen näkymiä lokakuussa. IMF odottaa euroalueen talouden kasvavan kuluvana vuotena 0,8 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia. USA:n talouden porskuttaessa globaalisti luvassa on tasaista kasvua.

Pohjoismaisista pörsseistä Helsingin Hex on pitänyt perää. Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan pörsseissä kurssikehitys on ollut tuhdimmin plussalla.

Isot suomalaiset teknologiayhtiöt kuten Kone, Metso ja Valmet kärsivät Kiinan ja Saksan heikosta kysynnästä ja talouskasvusta.

Saksassa tulevien vaalien odotetaan johtavan talous- ja työmarkkinapolitiikan suunnanmuutokseen vuosina 2002‒2005 tehtyjen Hartz-työmarkkinareformien tapaan.