Niinistö MT:n haastattelussa: ”Jos yhteistä velkaa otetaan asehankintoihin kenenkään ei tarvitse olla katkera”

Niinistö esitteli viime viikolla EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin tilaamaa turvallisuusraporttia EU-parlamentille Brysselissä. Raportti julkaistiin lokakuussa.

Sen jälkeen Donald Trump voitti USA:n presidentinvaalit. Vallanvaihto Washingtonissa muuttaa Euroopan turvallisuustilannetta vääjäämättä ja käänne dramaattisesti huonompaan voi tapahtua paljon pelättyä nopeammin.

EU-maiden pitäisi Niinistön mukaan kyetä heittämään vanhat periaatteet romukoppaan ja panna vauhtia asehankintoihin. Se ei pelkästään riitä, että kansallista rahoitusta lisätään ja käytetään tehokkaammin.

”Varautumisen ja reagoinnin nopeus on nyt tärkeää. EU:n seuraava rahoituskehys lähtee liikkeelle vasta vuonna 2028. Se ei vastaa tähän tarpeeseen. Ratkaisuja pitää löytää nopeammin”, Niinistö korostaa MT:n haastattelussa.

”Silloin tullaan siihen kovaan sanaan yhteisvelka”, hän jatkaa.

Niinistön mielestä jokainen maa, joka ei Ukrainan kokemusten jälkeen panosta ilmapuolustukseen, käyttäytyy vastuuttomasti. Nimenomaan EU:n jäsenmaiden ilmapuolustuksen vahvistamiseen voitaisiin hänen mielestään käyttää yhteistä velkarahaa.

”Koronapandemian aikana perustettuun elpymisvälineeseen liittyvä yhteisvelka tarkoitti, että joku maksaa ja joku saa. Se tietysti herätti joissain jäsenmaissa, myös Suomessa, katkeria tuntemuksia”, Niinistö myöntää.

”Esimerkiksi yhteiseen ohjuskilpeen käytettävä yhteisvelka olisi luonteeltaan erilainen. Ei tapahtuisi mitään tulonsiirtoa. Kaikki maksavat ja kaikki saavat”, hän täsmentää.

Vaikka Niinistö patistelee EU-maita sekä kansallisiin että yhteisiin asehankintoihin ja korostaa erityisesti ilmapuolustuksen vahvistamista, uhkiin varautumisessa on hänen mukaansa ennen muuta kysymys asenteiden muuttamisesta. Se pitää ulottaa myös arvoihin ja niitä on voitava tarkastella kriittisesti.

”Me olemme luoneet yksilöille lähes ihanteelliset vapaudet, joita myös suojataan hyvin tarkasti, mutta olemmeko me samalla luoneet ihanteellisen toiminta-alustan pahantekijöille. Tämä on suuren luokan kysymys ja meillä Suomessa edelleen polttava sellainen meidän itärajaamme liittyen”, Niinistö tähdentää.

Laajempi presidentti Niinistön haastattelu julkaistaan 18.11. Maaseudun Tulevaisuudessa.