Olli Rehn hävisi menestyksekkäimmissä vaaleissaan kahdelle nykyiselle kilpakumppanilleen – nimityksissä hän on loistanut

Mikkeliläislähtöisen Olli Rehnin tuo kotiseudulleen vielä talviasuttava kesämökki. Sen tonttiin kuuluu noin puoli hehtaaria metsää, jota Rehn kertoo hoitavansa.

Myös peltotöitä on kokeiltu. Vuonna 2014 silloinen europarlamentaarikko antoi työnäytteen kynnön SM-kisoissa. Tietoa suorituksesta ei löydy virallisista tuloksista.

Koneet tulivat tutuksi jo nuorena. Rehnin vanhempien pitämässä Mikkelin Autotarvikkeessa käytiin myös traktori- ja konekauppaa.

Rehn on urallaan niin ikään tutustunut maa- ja metsätalouspolitiikkaan monissa tehtävissään EU:ssa. Nämä oppivuodet ovat kuitenkin kuluneet aidanvierien sijaan metropoleissa.

Eduskuntaan Rehn on valittu vain Helsingin vaalipiiristä. Hän istui kuusi vuotta myös Helsingin kaupunginvaltuustossa. Läpi päästessään Rehn oli ensimmäinen Keskustan omalta listalta läpi päässyt edustaja pääkaupungissa.

Futismiehenä Rehn julkisti ehdokkuutensa Helsingin Bolt Arenalla.  Kuva: Carolina Husu

Keskustan nuorisojärjestössä huipulle edennyt Olli Rehn valittiin puolueen varapuheenjohtajaksi 26-vuotiaana vuonna 1988. Eduskuntaan hän nousi kolme vuotta myöhemmin. Länsimielisen nuoren taival omassa puolueessaan ei kuitenkaan ollut kitkaton.

Rehn ilmoittautui ehdolle ulkoministerin tehtävään Paavo Väyrysen erottua virasta kesken EU-jäsenneuvottelujen keväällä 1993. Rehn ei perääntynyt kisasta, vaikka pääministeri Esko Aho toivoi sitä.

Aho tahtoi tehtävään mieluummin MTK:n puheenjohtajan Heikki Haaviston, joka myös valittiin. Rehn oli pettynyt siihen, että jäsenyysneuvotteluja johti henkilö, joka oli periaatteessa jäsenyyttä vastaan.

Rehn ehti ehdotella jo Nato-jäsenyyttäkin vuonna 1994. Samana vuonna eduskunta valitsi hänet Suomen edustajaksi europarlamenttiin.

Kansa ei uudistanut mandaattia vuonna 1996, eikä Rehn meinannut kelvata enää keskustallekaan.

Varapuheenjohtajuus katkesi Jyväskylän puoluekokouksessa 1994. Vuonna 2002 hän pyrki puolueensa puheenjohtajaksi, mutta jäi toiseksi Anneli Jäätteenmäelle.

Parlamenteista ulos jäänyt Rehn ehti viimeistellä väitöskirjansa Oxfordissa ja väitteli vuonna 1996 filosofian tohtoriksi.

Vuoden 2003 eduskuntavaaleihin Rehn ei osallistunut.

Syynä oli hänen ystävänsä Alpo Rusin paljon julkisuutta saanut vakoilututkinta. Supo epäili ulkoministeriössä diplomaattina toimineen Rusin luovuttaneen asiakirjoja Itä-Saksaan Stasille.

Rusin syyttömyydestä vakuuttunut Rehn kokosi oman ryhmänsä, joka pyrki kumoamaan epäilyt omilla tutkinnoillaan. Rehn ajoi tiettävästi asiaa myös kontaktiensa kautta kulisseissa. Rusi vapautettiin tutkinnan jälkeen lopulta syytteistä.

Juuri tehtävässään aloittanut komissaari yleisön tavattavissa Farmari-maaseutunäyttelyssä kesällä 2004. Kuva: Markku Vuorikari

Rehn on silti kuvaillut olleensa vuonna 2003 poliittinen ruumis. Tapaus pysäytti lupaavan urakehityksen.

Jossiteltavaa riittää. Kun pääministeriksi noussut Jäätteenmäki joutui pian eroamaan, seuraajaksi valittiin puolustusministeri Matti Vanhanen, joka oli jäänyt Jäätteenmäen voittamassa puheenjohtajaäänestyksessä kauas Rehninkin taakse.

Rehnin pulssi löytyi kuitenkin pian. Kesällä 2004 hänet nimitettiin Suomen EU-komissaariksi.

Komissaarivuosia kertyi yhteensä kymmenen. Niiden aikana Rehn mun muassa selvitteli Turkin mahdollista EU-jäsenyyttä ja sorvasi etenkin Kreikan tarvitsemia tukipaketteja eurokriisin aikaan.

Vuonna 2014 hänet valittiin europarlamenttiin runsaalla 70 000 äänellä. Se oli puolueen kärkitulos. Taakse jäivät Väyrynen ja Jäättenmäki. Koko vaalien ääniharava oli Alexander Stubb (kok) liki 150 000 äänellä. Edelle kiilasi myös Jussi Halla-aho (ps.).

Seuraavana vuonna Rehn palasi eduskuntaan ja elinkeinoministeriksi. Pesti jäi lyhyeksi, sillä jo lokakuussa 2016 hän siirtyi Suomen Pankkiin ensin johtokuntaan ja pari vuotta myöhemmin pääjohtajaksi.

Elinkeinoministerinä Olli Rehn edisti esimerkiksi Fennovoiman ydinvoimalahanketta, johon Fortum yllättäen lähti mukaan aiemman kantansa vastaisesti. Rehn on kiistänyt valtiovallan patistaneen Fortumia mukaan. Kuva: Markku Vuorikari

Varsinkin nuoruutensa länsimielisistä kannanotoista huolimatta Rehniä pidetään ulkopolitiikan osaajan sijasta lähinnä pidättyväisenä talousmiehenä.

Se ei välttämättä ole huono asia. Suomalaiset pitävät talousmiehistä. Kun Sauli Niinistö valittiin presidentiksi 2012, hänelläkin oli ulkopoliittisesti kokemattoman talousmiehen maine.

Osaamisen sijaan Rehnin ongelmana on ollut äänestäjien vakuuttaminen. Niin EU:ssa kuin Suomen Pankissakin hän on edennyt huipulle asti nimityksillä. Vaaleissa ja jopa puolueen sisäisissä äänestyksissä on ollut hankalampaa.

Tilanne on kääntynyt päälaelleen, kun kannatuskriiseissä kyntävä keskusta ei enää kelvannut Rehnille, vaan hän asettui kansanliikkeen ehdokkaaksi. Keskustasta etääntymisestä hän antoi osviittaa jo aiemmin.

Ainakaan vielä kansa ei ole kyselyjen perusteella ryhmittynyt Rehnin taakse. Kampanjan strategian tavoitteena on vaikuttanut olevan rauhallinen peesailu, jonka on toivottu kantavan toiselle kierrokselle muiden ehdokkaiden jakaessa kannatusta ympärillä.

Toisella kierroksella Rehnin sovinnaisuus voisikin olla valttia. Hän on tuskine kenenkään inhokkiehdokas.

Jotain olisi kuitenkin vielä keksittävä. Nyt Rehn on valahtanut kyselyissä neljänneksi, Stubbin, Pekka Haaviston ja Halla-ahon taakse.

MT esittelee jokaisen presidenttiehdokkaan maaseutunäkökulmasta. Tämä on sarjan kuudes juttu. Viimeinen julkaistaan 12.1. lue muut sarjan jutut: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/aihe/maaseudun-presidentti

Tutustu myös MT:n vaalikoneeseen: