Veropopulismi rehottaa vaalien lähestyessä − kokoomuksesta lähti kylmä viesti demareille

Kokoomuksen keskeinen talouspoliittinen vaikuttaja, kansanedustaja Ville Valkonen löi MT:lle antamassaan haastattelussa tiskiin tiukat ukaasit. Velkajarrua pitäisi noudattaa prikulleen, eli ensi kaudella julkista taloutta sopeutettaisiin jopa 8−11 miljardilla eurolla. Mutta kaikki pitäisi tehdä kokonaan veroastetta nostamatta.

Suomen velkaantuminen ja erityisesti velan kasvuvauhti on niin huonoilla jengoilla, että kokoomus on sinänsä oikeassa jarruttamisen tarpeellisuudesta. Huomionarvoista toki on, että tällä hallituskaudella − kokoomuksen vahtivuorolla − velkaantuminen on vain pahentunut entisestään, kun työllisyys on dramaattisesti heikentynyt. Vaikka taloudessa näkyy viimein orastavaa kasvua, on Suomi jämähtänyt työllisyydessä EU:n surkeimmaksi.

Suomalaisten enemmistölle ei vielä ole valjennut, miten hirvittävistä summista velkajarrussa on kysymys. Jos valtiontalouden tasapainotus toteutettaisiin kokoomuksen malliin, olisi viime vuosina nähty terveyskeskusten lakkautusaalto vasta alkusoittoa. Paine kohdistuisi niin maanlaajuisen sairaala- kuin korkeakouluverkon karsimiseen. Valmiiksi käsiin rapistuva tieverkko ottaisi raskaasti lisää osumaa.

Kokoomuksen tarjoama veroratkaisu on niin kova, ettei puolueessa varmasti itsekään uskota, että se sellaisenaan menisi läpi. Enemmänkin se on piikki demareille. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on pitänyt esillä 50−50 -ratkaisua, jossa puolet valtavasta sopeutustarpeesta toteutettaisiin leikkauksilla ja toinen puoli veronkiristyksillä. Näin suuri veropaino ei kokoomuslaisille käy.

Sopeutuskeskustelun ääripää suhteessa kokoomukseen on vasemmistoliitto, jonka linjana on, että kaikki säästöpaineet hoidettaisiin veroja korottamalla eikä mistään leikattaisi. Linja on täysin toteuttamiskelvoton, sillä se tekisi työnteosta käytännössä kannattamatonta monilla aloilla. Suomessa on jo nyt yksi maailman korkeimmista veroasteista.

Tiukan oikeistolaista talous- ja verolinjaa vetävä kansanedustaja Ville Valkonen (kok.) on eduskunnan parlamentaarisen velkajarrutyöryhmän puheenjohtaja. Kuva: Jarno Mela

Talous- ja verokeskustelu on karannut populistiseksi eduskuntavaalien lähestyessä. Ehdottomuus ja jyrkkyys ovat ikävä kyllä some-ajan henkeä. Suomi on taloudellisesti niin heikossa hapessa, että aatteellisen puhdasoppisuuden vaatimisen sijaan kannattaisi keskittyä tekemään sitä, mikä toimii. Suurella todennäköisyydellä se olisi yhdistelmä ja kompromissi useamman puolueen tavoitteista.

Ville Valkonen kosiskelee keskustaa hallitusyhteistyöhön. Kosiokutsu on samalla kylmä viesti SDP:lle. Jos sinipunainen hallitusyhteistyö ei ottaisi vaalien jälkeen onnistuakseen talouspoliittisten erimielisyyksien takia, on olemassa muitakin vaihtoehtoja. Niin kokoomuksesta kuin perussuomalaisista on aktiivisesti pidetty esillä hallitusratkaisua, jossa oikeistopohjaa täydennettäisiin keskustalla.

Kokoomuksen jyrkkenevän oikeistolaisuuden taustalla häilyy ennen kaikkea perussuomalaisten haaste: Riikka Purran johdolla persut ohittavat kokoomusta oikealta. Kokoomuksella ei ole varaa näyttää ”sinidemareilta”, vaan kova talouslinja koetaan ainoaksi keinoksi padota vuotoa oikealle. Toisaalta porvarit joutuvat tasapainoilemaan, ettei maltillisempi äänestäjäkunta säikähdä.

Oppositiopuolue keskustan tilanne on paradoksaalinen. Yhtäältä kannatus ei ole elpynyt niin paljon, kuin oppositiossa olisi pitänyt. Orpon hallituksen toteuttama raju keskittämispolitiikka on elvyttänyt perinteistä maakuntakannatusta melko hyvin, mutta eteläisessä Suomessa suosio on silmiinpistävän matalaa.

Toisaalta Suomen suhteellinen vaalitapa ja D’hontin menetelmä toimivat siten, että suunnilleen 12 prosentin valtakunnallisen kannatuksen ylittyessä puolueen kansanedustajien paikat nousevat yleensä erittäin voimakkaasti. Jos keskusta saisi eduskuntavaaleissa edes 14 prosentin kannatuksen, sen paikkamäärä voisi kohota jopa kolmanneksella nykyisestä.

Tällöin puolueen vaa’ankieliasema olisi erittäin vahva vaalien jälkeen, ja sitä olisi vaikeaa sivuuttaa. Keskustalaiset pystyisivät iltalypsämään tavoitteitaan läpi runsaalla kädellä, sillä hallitusyhteistyö onnistuu niin oikeistolaisemmassa kuin vasemmistolaisemmassa seurassa. Liikkumavara eri suuntiin tuo puolueelle kokoaan enemmän valtaa, vaikka Marinin hallituksen liian vasemmistolainen seura jättikin traumoja.

Antti Kaikkosen johtamalla keskustalla on käsissään hyvät kortit seuraaviin hallitusneuvotteluihin, jos puolue yltää hyvään tai edes kohtuulliseen vaalitulokseen. Kuva: Carolina Husu

Keskusta olisi myös luonteva palanen täydentämään SDP:n ja kokoomuksen varaan muodostettua hallitusta, ehkä vielä RKP:llä täydennettynä. Varmaa myös on, että keskustalaiset eivät halua istua kahdeksaa vuotta putkeen oppositiossa. Siitä pitävät huolen niin vallankaipuu kuin huoli maakuntien tulevaisuudesta.