Esityksen CAP-suunnitelman muutoksesta tekee ministeri Essayah. Kuva: Carolina Husu
Hallitusohjelman CAP-säästöt uhkaavat puolittaa maaseudun kehitystuet – kirveen alla yritystukia ja maaseudun infrahankkeita
Orpon hallituksen ohjelmassa CAP-suunnitelman muutoksesta aiotaan saada lähes 140 miljoonan euron säästöt, jotka osuvat maaseudulle yli 240 miljoonan edestä EU:n vasterahoituksen laskiessa.
Maaseudun kehitystuilla rahoitetaan muun muassa laajakaista- ja vesihuoltohankkeita. Kuva: Kimmo Haimi, Kari Salonen, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaMaaseudun kehittämisrahoitukseen on tulevina vuosina tulossa lähes 242 miljoonan euron leikkaukset. Tämä selviää Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmasta, jonka mukaan kansallisen cap-suunnitelman muutoksella haetaan vuosina 2025–2027 yhteensä 137,5 miljoonaa euron säästöä.
Kansallista rahoitusta leikatessa myös EU:n vastirahoitus laskee. Se nostaa lopullisen leikkaussumman miltei 242 miljoonaan euroon.
Säästöä haetaan budjetin kohdasta Alueellinen ja paikallinen maaseudun kehittäminen, johon sisältyvät maaseudun yritys- ja hanketuet, Leader-rahoitus, sekä cap-suunnitelman tekninen apu.
Cap-suunnitelmassa vuosille 2023–2027 ely-keskusten yritys- ja hanketukien suuruus on noin 536 miljoonaa euroa. Leader-rahoituksen suuruus on noin 230 miljoonaa euroa.
Nyt suunnitellut yli 240 miljoonan euron leikkaukset vuosille 2025–2027 uhkaavat puolittaa ely-keskusten maaseudun kehittämiseen tarkoitetun yritys- ja hankerahoituksen cap-suunnitelman loppuvuosina.
Rahoituksella tuetaan tällä hetkellä laajasti muun muassa vihreän siirtymän investointeja maaseudulle, laajakaista- ja infrahankkeita, sekä maaseudun elinvoimaan liittyviä hankkeita muun muassa osaamiseen, innovaatioihin ja digitalisaatioon liittyen. Tukia jaetaan myös Leader-rahoituksen piiristä.
Vuonna 2023 maa- ja metsätalousministeriö jakoi momentin varoja 224 miljoonan euron verran. Varojen jakamisen painottuessa suunnitelman ensimmäisille vuosille, jää myös vähemmän varoja jaettavaksi vuosille 2025, 2026 ja 2027.
Tällöin suunniteltu 240 miljoonan euron leikkaus on suhteellisesti suurempi, sillä loppuvuosina varoja on enää niukasti jäljellä.
Leikkaukset osuvat todennäköisesti pääosin nimenomaan ely-keskusten yritys- ja hanketukeen, sillä Leader-rahoitusta suojelee osaksi EU:n lainsäädäntö, jonka mukaan viisi prosenttia cap-suunnitelman maaseuturahaston rahoituksesta tulee jyvittää Leader-rahoitukseen. Tällä hetkellä Leader-ryhmille on jyvitetty 5,6 prosenttia.
Leikkausten alueellinen vaikutus ei ole selvillä. Vuonna 2023 eniten maaseuturahoitusta saivat Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaa, vähiten Kainuu.
Cap-suunnitelman muutos tarvitsee vielä EU-komission hyväksynnän ja sen uskotaan vievän aikaa.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kommentoi MT:lle, että suoriin viljelijätukiin ei haluttu hallitusneuvotteluissa kajota ja siksi suurimmat leikkaukset kohdistuvat maaseudun kehitysrahoihin.
Hän ei kommentoi sitä, että miten säästöt jakaantuvat vuodesta 2025 eteenpäin.
”Hallitusohjelmaneuvotteluissa mikään ala ei ollut turvassa leikkauksilta. Teemme kaikkemme, että pystymme minimoimaan haitat ja löytämään keinot korvaaville toimille”, Essayah kommentoi asiaa.
Tarkempia päätöksiä tukileikkausten tarkemmasta kohdistuksesta ei ole vielä tehty. Esitettyjä muutoksia kansalliseen cap-suunnitelmaan ei ole vielä alettu ministeriössä valmistella, kertoo maa- ja metsätalousministeriön maatalousneuvos Esa Hiiva MT:lle.
Leikkausuhan alla olevat maaseudun kehittämisrahat edustavat Suomen cap-suunnitelmassa noin 10 prosentin kokoluokkaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
