• Tasan100 vuotta sitten: Suomalainen torpedovene S2 upposi myrskyssä Pohjanlahdella

    Kyseessä oli Suomen merivoimien suurin rauhanaikainen onnettomuus.
    S2:n hylky löydettiin 10. kesäkuuta 1926 ja se nostettiin ylös 5.-7. elokuuta 1926. Kuvassa hylky nousee pinnalle.
    S2:n hylky löydettiin 10. kesäkuuta 1926 ja se nostettiin ylös 5.-7. elokuuta 1926. Kuvassa hylky nousee pinnalle. Kuva: Aate Teräs/Satakunnan museo
    Uutiset|Historia ja perinne
    4.10.202516:41
    Heli Lehtelä

    Porin edustalla, Reposaaren vesillä, kuoli 4. lokakuuta 1925 53 henkilöä, kun torpedovene S2 upposi lounaasta puhaltavassa syysmyrskyssä.

    S2 oli Suomen merivoimien torpedovene, jonka koko miehistö sai surmansa onnettomuudessa. Kyse oli Suomen merivoimien pahimmasta rauhanaikaisesta onnettomuudesta.

    Torpedovene S2:n uhrien yhteishauta on Reposaaren kirkkomaalla.
    Torpedovene S2:n uhrien yhteishauta on Reposaaren kirkkomaalla. Kuva: Aate Teräs/Satakunnan museo

    Lähde: Finna-tietokanta

    Lisää aiheesta
    • Kuva ei liity tapaukseen. Arkistokuva.

      Liikenne | HS: Hädässä ollut yhteysalus onnistui hätä­ankkuroitumaan

    • Vihreät lehdet alkavat olla jo muisto vain. Mutta sadetta on luvassa jatkossakin.

      Sää | Viikonloppuna korkeapaine antaa tilaa tuulelle ja sateelle, hirmuisia myrskyjä ei ole tulossa

    • Matti Toivosen ensimmäinen auto oli Skoda, joka on myös päätynyt purkaamon autoriviin.

      Autot | Rakkaudesta romuihin

    • Kypärä päähän ja tien päälle. Heikki Jalosen punainen silmäterä on vuodelta 1980.

      Maatalousyrittäjät | Rakkaus pappamopoihin kukoistaa Jalosen tilalla: Tankkaaminen on tarkkaa hommaa

      Tilaajalle
    • Denis Shevchenko(oik.) alkoi harrastaa metallinetsintää noin vuosi sitten. Toukokuun alussa hän löysi ystävänsä Lauri Koposen pellolta muhkean kätkön.

      Historia ja perinne | Liperiläisestä pellosta kaivettiin raha-aarre ‒ metallinpaljastin ei riitä, vaan löytöihin tarvitaan myös hyvä pohjatyö

      Tilaajalle
    • Huomaa myös reseptin alla ohjeistus jäljelle jääneiden utareiden käytöstä.

      Historia ja perinne | Keuhkomuhennosta ja paistettuja utareita, "hävikki" oli tuntematon sana sodista jo selvinneessäkin Suomessa

    Artikkelin aiheet
    torpedovene s2
    pohjanlahti
    suomen merivoimat
    laivaturma
    historia
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää