Leski ja miehen tyttäret riitelevät jättiperinnöstä – ”Tilanne voi olla maaseudun naisille hyvin hankala”
Hovioikeus ja käräjäoikeus olivat eri linjoilla avolesken taloudellisesta avustamisesta varakkaan miehen kuoltua. Avoleski hakee valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.Tilaajalle
Pohjalainen avoleski peri kaupunkiasunnon osakkeet ja sai kesämökin käyttöönsä elinajakseen. Hän toivoo ylimmältä oikeusasteelta kantaa siihen, kuka Suomessa on köyhä ja kuinka köyhälle perintölain leskenavustusta koskeva lainkohta on tehty. Kuvituskuva. Kuva: Markku VuorikariPohjalainen avoleski hakee valituslupaa korkeimmalta oikeudelta leskenavustusta koskevassa riidassa.
Nainen ja mies ehtivät asua yhdessä 11 vuotta, ennen kuin mies kuoli vuonna 2020 ja jätti taakseen 2,9 miljoonan euron omaisuuden.
Perintölain 8. luvun toisen pykälän nojalla vähävarainen avoleski voi saada taloudellista avustusta perikunnalta.
Avoleski toivoo ylimmältä oikeusasteelta kantaa siihen, kuka Suomessa on köyhä ja kuinka köyhälle perintölain leskenavustusta koskeva lainkohta on tehty.
67-vuotiaan eläkeläisen kuukausitulot ovat 1 320 euroa.
Miehen tyttäret eivät halua maksaa leskelle avustusta. He eivät halunneet isänsä menevän uusiin naimisiin.
”Leskellä ei ole turvaa Suomessa”, sanoo avoleski.
Hän toivoo, ettei hänen nimeään kerrota, miehen tyttärien suojelemiseksi.
Miehen ollessa elossa leski ei juuri ajatellut tulevaisuuttaan. Hän oli saanut aivoinfarktin ja ajatteli kuolevansa ennen puolisoaan.
”En ajatellut, että olen vain avopuoliso ja että hän kuolee ennen minua.”
Huono taloustilanne kirkastui hänelle miehen kuoleman jälkeen viiveellä.
”Siinä voi mennä jopa vuosi, ennen kuin rahavirta tasoittuu ja huomaat, kuinka köyhä olet. Kaikki säästöni ovat menneet asianajokuluihin.”
Leskenavustusta koskevat riidat ratkaistaan yleensä perinnönjaossa. Niitä ei etene tuomioistuinkäsittelyyn asti edes joka vuosi, kertoo Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas.
Korkeimmassa oikeudessa ei ole ratkaistu tapausta, jossa avopuoliso hakee leskenavustusta.
”Vastaisen oikeuskäytännön varalta olisi hyvä, että olisi korkeamman oikeuden punnintaratkaisu siitä, täyttyvätkö avustuksen edellytykset vai eivät. Tämä voisi olla ennakkoratkaisuksi kelpaava asia.”
Käräjäoikeus piti avolesken vaatimusta avustuksesta perusteltuna, sillä hän on iäkäs ja saa pientä eläkettä.
Alentuneen työkykynsä vuoksi hän ei voi elättää itseään. Aivoinfarktin vuoksi hänen työkyvyttömyysasteensa on 50 prosenttia.
Käräjäoikeus määräsi tyttäret maksamaan avoleskelle perintökaaren mukaista avustusta 180 000 euroa ja oikeudenkäyntikulut.
Hovioikeus oli eri linjalla. Avolesken henkilökohtainen omaisuus riittää hovioikeuden mukaan turvaamaan hänen toimeentulonsa.
Avustus on hovioikeuden mukaan tarkoitettu tilanteisiin, joissa leskellä ei ole omaa omaisuutta, johon turvautua.
Miehen kuoleman aikaan naisella oli omaa omaisuutta 120 000 euron edestä. Lisäksi hän sai kuolinpesästä omaisuutta 290 000 eurolla.
Mies teki testamentit avopuolisonsa hyväksi vuosina 2012 ja 2018.
Nainen peri kaupunkiasunnon osakkeet ja sai kesämökin käyttöönsä elinajakseen. Lisäksi mies määräsi perintöveron maksettavaksi kuolinpesän varoista.
Avustusta ei siis hovioikeuden mukaan tarvita. Avolesken pitää nyt maksaa miehen tyttärien oikeuskulut.
Hovioikeuden mielestä kaupunkiasunto on mahdollista myydä ja muuttaa esimerkiksi vuokralle. Lisäksi avoleski voi luopua käyttöoikeudestaan lomakiinteistöön tai saada vuokratuloa siitä.
Mökin vuokraus tulojen hankkimiseksi tuntuu hankalalta.
”Asun sadan kilometrin päässä kesämökistä. Siellä on ulkovessa. Se ei ole mikään luksuskesämökki”, kertoo avoleski.
”Minulla on todistus psykiatrilta ja psykologilta, että minulla on huono muisti. En muista mennä tapaamisiin. Mökkivuokrauksessa tarvitaan muistia.”
Naisen varat eivät riitä asunnon ja mökin ylläpitoon. Mökin vuotavan lasikaton korjaamiseen meni vastikään tuhat euroa.
”Minulla ei ole varaa tällaisiin, mutta en halua, että mökki lahoaa.”
Kotiinkin on tulossa kalliita saneerauksia. ”En voi asua tässä asunnossa, jonka mies minulle jätti testamentissa. Rahat eivät riitä muutenkaan elämiseen. Tuloni ovat köyhyysrajan alapuolella.”
”Mieheni selvä toivomus oli, että jään asumaan tähän asuntoon. Testamentin tahto ei toteudu, kun minulla ei ole varaa asua tässä.”
Avoleski otti yhteyttä MT:n toimitukseen, sillä hän halusi kertoa tarinansa.
”Olen maalta kotoisin. Tilanne voi olla maaseudun naisille hyvin hankala, jos ei ole naimisissa.”
Leskenavustus avopuolisolle
Avioliittoa pidettiin pitkään valtion ja yhteiskunnan perustana. Vuonna 1935 julkaistussa mietinnössä ehdotettiin jopa avoliiton kriminalisointia.
Avopuolisoiden aseman parantaminen vainajan omaisuuden jaossa tuli poliittisesti mahdolliseksi vasta 2010-luvulla.
Leskenavustuksen myöntäminen avopuolisolle tuli mahdolliseksi avioliittolain säätämisen yhteydessä vuonna 2011.
Avustusta ei anneta avoleskelle, jos liitto on lyhyt ja lapseton.
Viisi vuotta on rajana: sen jälkeen avopuolisoihin sovelletaan avioliittolakia.
Eloonjääneen avopuolison asema on varsin huonosti suojattu, joten avopuolisoiden on itse huolehdittava tämän turvaamisesta esimerkiksi laatimalla keskinäinen käyttöoikeustestamentti.
Halvin ja kattavin henkivakuutus puolison kuoleman varalle on avioliitto.
Lähde: Urpo Kangas ja Aulis Aarnio: Suomen jäämistöoikeus 1: Perintöoikeus (2016)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
