Tiedätkö, miten suuren osuuden maatilasta puoliso perii? Kuolinpesään jumittuminen kannattaa välttää

Moni viljelijä ja metsänomistaja ehtii kuolla ennen kuin tilan tulevaisuudesta on puhuttu. Maatalous- ja metsäomaisuus siirtyvät kuolinpesän omistukseen, mikä usein jarruttaa maahan tai metsään hoitoon liittyvien päätösten tekemistä, Lähi-Tapiola kertoo tiedotteessaan.

”Ongelman ydin on siinä, ettei puhuta ajoissa”, sanoo tiedotteessa toimitusjohtaja Elina Lindvall Arvolex-lakitoimistosta.

”Kukaan ei uskalla ottaa asioita esille. Vanhemmat eivät uskalla ottaa asiaa puheeksi, koska he eivät aio kuolla. Lapset taas eivät uskalla ottaa aihetta puheeksi, koska ajattelevat, että sitten he ovat vain perinnön perässä.”

Lindvallin mukaan ihmiset ovat hämmentävän epätietoisia esimerkiksi siitä, mitä puoliso omistaa.

”Lisäksi yksi yleisimpiä harhaluuloja on, että puoliso perisi puolet. Näin on vain silloin, jos lapsia ei ole. Jos lapsia on, lähtökohtaisesti he perivät kaiken.”

Kuolinpesän omistaman maa- tai metsätilan tuotannon järjestäminen ei ole helppoa, sanoo maatilaliiketoiminnan johtava asiantuntija Sami Myyrä Lähi-Tapiolasta. Kaikkien osakkaiden pitää olla yksimielisiä ja allekirjoittaa kaikki sopimukset, hän muistuttaa.

Lindvallin mukaan täysin sopuisat kuolinpesät ovat harvinaisia.

”Jos sopuun ei kerta kaikkiaan päästä, silloin tila kannattaa myydä. Metsän kohdalla yhteismetsään liittyminen on yksi vaihtoehto.”

Vain kahdessa viidestä metsää tai maata omistavassa suvussa on puhuttu omistuksen jatkamisesta suvun kanssa, kertoo Lähi-Tapiola tuoreen kyselynsä tuloksista.

Joka neljännellä suvulla keskustelu on jäänyt tekemättä, mutta aikeita siihen on. 12 prosentilla keskustelu on jäänyt, koska kyseessä on heille liian vaikea aihe.

Tulokset selviävät Lähi-Tapiolan 24.10.–1.11.2024 teettämästä Arjen katsaus -kyselystä. Siihen vastasi 1 047 Manner-Suomessa asuvaa henkilöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen teki tutkimusyhtiö Verian (entinen Kantar TNS).