Metsätilojen omistajanvaihdoksiin tarvitaan joustavuutta ilman lyhyen aikavälin hakkuupaineita

Julkisessa keskustelussa korostetaan usein ilmastonmuutoksen hillinnän haasteiden ratkaisua talousmetsissä. Metsätilan omistajanvaihdos aiheuttaa kuitenkin taloudellisia vastuita verotuksen kautta. Tämä saattaa edellyttää hakkuiden voimistamista puunmyyntitulojen aikaistamiseksi, vaikka se ei olisi metsätaloudellisesti tai ilmaston näkökulmasta järkevä ratkaisu.

Yhteiskunnallisesti omistuksen muutoskohta olisikin otollinen aika vaikuttaa metsiä koskevaan päätöksentekoon myös ilmasto huomioiden.

Pellervon taloustutkimuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Työtehoseuran tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin omistajanvaihdosten yhteyttä ilmastokestävään metsätalouteen. Samalla tarkasteltiin metsälahjavähennyksen käyttöä ja tunnettuutta metsänomistajien keskuudessa.

Tulosten mukaan ikäluokasta riippumatta metsien rooli hiilinieluna tunnistetaan, ja sitä pidetään tärkeänä. Kuitenkin metsänomistajien vanhimmissa ikäluokissa suhtaudutaan omissa metsissä toteutettaviin ilmastotoimenpiteisiin nuorempia varauksellisemmin.

Yleisesti aktiivisen metsänhoidon ja metsien käytön on havaittu aiemmissa tutkimuksissa vähenevän metsänomistajan ikääntyessä.

Metsäpolitiikassa onkin tavoiteltu sukupolvenvaihdosten sujuvoittamista ja aikaistamista aktiivisen metsätalouden edistämiseksi metsälahjavähennyksellä.

Vastoin näitä tavoitteita omistuksensiirto metsänomistajan elinaikana ei näytä olevan yleistymässä. Tavanomaisesti metsänomistajilla on halu pitää metsätila perhepiirissä, ja moni pohtii luopuvansa tilastaan mieluummin perinnöllä tai testamentilla kuin lahjana.

Vaikka valtaosa metsänomistajista on tietoisia metsälahjavähennyksestä, sen käyttö on jäänyt vähäiseksi. Tähän ovat vaikuttaneet metsänomistajien suunnittelemien luopumistapojen ohella metsälahjavähennyksen ehdot, jotka rajaavat pois suurimman osan metsätiloista.

Metsälahjavähennys on myös varsin monimutkainen mekanismi ja sen hyödyntäminen vaatii tietoa sekä riittäviä hakkuumahdollisuuksia.

Ilmastoa ajatellen metsälahjavähennyksen vähäisellä käytöllä on mahdollisesti ollut positiivinen vaikutus. Lyhyellä aikavälillä metsälahjavähennys voi kannustaa voimakkaisiin hakkuisiin, kuten perinnön veroseuraamuksetkin.

Metsätilojen omistajanvaihdoksia tulisikin sujuvoittaa kannustamalla aktiiviseen metsätalouteen ilman lyhyen aikavälin hakkuupaineita. Tätä tulisi edistää eri vaihtoehtojen verokeinoja selkeyttämällä ja tietoisuutta lisäämällä.

Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti