

Hallituksen esitys fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupasta etenee eduskunnan suureen saliin ennakkotietojen mukaan keskiviikkona 4. joulukuuta.
Kyseessä on EU:n uusittua päästökauppadirektiiviä toimeenpaneva laki. Se laajentaa fossiilisten polttoaineiden päästökaupan nykyistä laajemmalle, esimerkiksi liikenne- ja lämmityspolttoaineisiin.
Laki on tarkoitus saada voimaan ensi vuoden alusta, mutta päästökauppa alkaa direktiivin mukaisesti vasta vuonna 2027. Tuolloin uudistus alkaa myös näkymään pumppuhinnoissa.
Vuoteen 2030 mennessä päästökaupan arvion pumppulitrahintoihin arvioidaan olevan ainakin 16 senttiä bensiinissä, 11 dieselissä ja 13 polttoöljyssä.
Tämä arvio perustuu komission arvioon siitä, että päästöoikeuden hinta olisi 50 euroa tonnilta. Hinta saattaa kuitenkin nousta tätä selvästi korkeammaksikin. Jos päästöoikeus nousisi sataan euroon, nousisi pumppuhinta arviolta 30 sentillä, ja niin edelleen.

Hallituksen esityksessä päästökaupan piirin on sisällytetty myös maa- ja metsätaloudessa käytettävä polttoaine, vaikka direktiivi ei sitä edellytä.
Lakiesityksessä päästökaupan arvioidaan tuovan maataloustyökoneille 28 miljoonan, metsätaloustyökoneille 16,5 miljoonan ja kuivureille 11,5 miljoonan euron lisäkustannukset vuodessa.
Syynä maa- ja metsätalouden sisällyttämiseen päästökauppaan on lakiesityksen perustelujen mukaan se, ettei maa- ja metsätaloudessa käytettäville polttoaineille ole erillistä jakelujärjestelmää, joka mahdollistaisi käytännössä sen jättämisen järjestelmän ulkopuolelle.
Esimerkiksi maatiloilla olisi myös mahdotonta valvoa, käytettäisiinkö öljyä päästökauppaan kuuluvaan lämmitykseen, vai päästökaupan ulkopuolelle jäävään maatalouskoneiden käyttöön.
Päästökaupan kansallinen laajentaminen maatalouteen on joka tapauksessa ristiriidassa hallitusohjelman lupauksen kanssa olla tekemättä sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät maatalouteen kohdistuvia kustannuksia.
Lainvalmistelussa arvioidaan, että lisääntyneiden kulujen kompensaatio maataloudelle olisi nykylainsäädännön puitteissa mahdollista energiaveron palautuksessa. Metsätaloudelle tämä ei kuitenkaan lakiesityksen mukaan energiaverodirektiivin puitteissa onnistu. Asiasta on kuitenkin ainakin jonkinlaista epäselvyyttä.
Joka tapauksessa hallituksen esityksessä ei oteta kantaa siihen, miten nyt säädettävän lain aikaansaamat kustannukset kompensoitaisiin.
Lisäksi esimerkiksi MTK arvioi lausunnossaan, ettei maatalouspolttoaineen verotuksen laskeminen energiadirektiivin minimitasollekaan täysimääräisesti korvaisi nousevia kustannuksia.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan oppositioedustajat SDP:stä ja keskustasta patistavat hallitusta luomaan kompensaatiomallia maatiloille kulujen korvaamiseksi.
SDP:n edustajat toivovat mallia, joka kannustaa vähentämään päästöjä ja irtautumaan fossiilisista polttoaineista.
keskustalaiset moittivat lakia eriävässä mielipiteessään myös siitä, ettei direktiivin toimeenpanossa hyödynnetä mahdollisuutta viivästyttää päästökaupan käyttöönottoa vuoteen 2030.
Niin sanotulla opt-out -menettelyllä Suomi olisi voinut jättäytyä päästökompensaation laajentumisen ulkopuolelle vuosiksi 2027–2030. Ehtona tälle olisi hiilidioksidiverotus, joka Suomessa on voimassa.
Lakiesityksen mukaan ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta siitä, olisiko komissio hyväksynyt Suomen nykyisen veron. Riskinä olisi tällöin ollut päästöoikeuden kerääminen polttoaineen jakelijoilta jälkikäteen.
Lakiperusteluissa mainitaan myös, että päästöoikeuden käyttöön ottaminen tuo valtiolle uusia huutokauppatuloja arviolta puoli miljardia vuodessa. Suomen maksatukset EU:lle pysyvät samoina.
Päästökauppadirektiiviä ollaan myös EU:ssa muokkaamassa vuoden 2030 jälkeiselle ajalle.
Juttua muokattu 3.12. kello 9.45. Tarkennettu lain käsittelyn päivämäärää.
Juttua muokattu 2.12. kello 12.53. Lisätty tieto siitä, että myös SDP:n edustajat maa- ja metsätalousvaliokunnassa vaativat hallitukselta nopeasti kompensaatiomallia tiloille.