Keskustan Kalmari: Hiilinielutavoite vaatii päivittämistä, tilannekuva on muuttunut

Keskustan eduskuntaryhmä on määrittänyt kantansa Suomen ilmastotavoitteisiin ja hiilinielulaskentaan. Samalla se esittää listan keinoja hiilinielujen parantamiseksi.

”Keskusta sanoo ääneen, että keisarilla ei ole vaatteita. Uusimman tutkimustiedon ja nykyisten hiililaskelmien valossa näyttää epärealistiselta, että hiilinielutavoitteet saavutettaisiin vuonna 2035”, sanoo eduskuntaryhmän ilmastotyötä vetänyt kansanedustaja Anne Kalmari.

Ryhmän mielestä Suomen itselleen asettama hiilineutraaliustavoite on arvioitava uudelleen nielujen osalta.

”Tilannekuva on nyt olennaisesti erilainen kuin mitä se oli ilmastolaista päätettäessä Marinin hallituksen aikana”, Kalmari toteaa.

Keskustaa häiritsevät epämääräiset tiedot, joiden varassa tavoitetta kohti pyritään. Kalmari huomauttaa, että Luonnonvarakeskus on joutunut jo kahdesti päivittämään skenaarioitaan, ja molemmilla kerroilla hiilinielut ovat pienentyneet.

Kun tarkastelua laajennetaan koko EU:n tasolle, häilyvyys kasvaa. Kalmari hämmästelee, miten jäsenmaat voivat itse määrittää laskentatapansa.

”Olimme matkalla Romaniassa, ja kysyin siellä, miten he taklaavat turvemaiden päästöjä. He sanoivat, ettei Romaniassa oteta niitä mukaan laskelmiin!”

Edelleenkin EU:lla on tavoitteena, että hiilinieluja tasattaisiin unionissa niin, että ne joilla niitä ei ole, ostaisivat niiltä, joilla niitä on. Kalmarin mukaan niitä on myynnissä lähinnä vain Romanialla.

Keskusta vaatii, että hiilinielulaskelmat perustuvat jatkossa koko unionissa yhdenmukaisiin mittauksiin. Kalmari perää myös sitä, että laskenta pohjaa tietoon, ei laskentamalleihin. Siinä hän luottaa maaperämittauksiin ja uskoo, että luotettavaa tietoa saadaan pian myös Maailman ilmatieteen järjestön satelliittimittauksilla.

Keskustan eduskuntaryhmä painottaa, että hiilinieluja on mahdollista vahvistaa pitämällä talousmetsien kasvukunnosta huoli, kannustamalla pidentämään hakkuukiertoa, säätelemällä harvennushakkuiden voimakkuutta ja turvemaiden käsittelyä koskevilla toimilla sekä muun muassa puurakentamisen lisäämisellä.

”Emme hyväksy, että hakkuita rajoitettaisiin. Kun hakattavissa olevan puuston määrä on ollut alkuperäisissä laskemissa 80 miljoonaa kuutiota, nytkin hakataan vain noin 70 miljoonaa kuutiota. Mennään kohti hiilineutraalisuutta, mutta realistisesti.”

Maataloudessa maaperän hiilinieluja voidaan Kalmarin mielestä vahvistaa erilaisilla hiiliviljelytoimilla, joista on hyötyä myös viljelijöille. Esimerkiksi eloperäisillä mailla hiilen hajoamista voitaisiin hidastaa muokkaamattomuudella.

Keskustan eduskuntaryhmä muistuttaa, että Suomen hiilipäästöistä valtaosa, lähes 70 prosenttia, aiheutuu energian tuotannosta ja kulutuksesta. Hiilineutraaliustavoitteen kannalta päästöjen vähentäminen tällä sektorilla olisi olennaisinta.

Periaatteena hiilineutraaliuteen pyrkiminen vuonna 2035 on Kalmarin mielestä hyvä.

”Tavoitetta kohti on mentävä, vaikka se vastaisi urheilijan asettamia tavoitteita.”