Virheelliset väitteet elävät sitkeästi: Eläkeläiset eivät ole välttyneet säästötalkoilta

Ennen viime viikon kehysriihtä tiedotusvälineet, muun muassa Ylen A-Studio ja A-Talk sekä Helsingin Sanomat välittivät sellaista viestiä, että eläkkeensaajat ovat välttyneet osallistumasta hallituksen säästötalkoisiin.

Näkemys ei mielestäni ole totta. Perustelen näkemystäni erityisesti vuoden 2015 työeläkeindeksillä ja vuoden 2013 alussa voimaan tulleella eläketulon lisäverolla.

Työntekijän eläkelain mukaisen eläkeindeksin korotus vuodelle 2015 olisi ollut noin 1,4 prosenttia. Tätä korotusta ei kuitenkaan haluttu eläkeläisille antaa. Sen sijaan poikkeuslailla säädettiin vuoden 2015 työeläkeindeksiksi 0,4 prosenttia. Tämä luku saatiin vuoden 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksesta, jonka mukaan palkkojen yleiskorotus vuodelle 2015 tulee olemaan 0,4 prosenttia.

Poikkeuslain valmistelijoiden tiedossa on täytynyt olla, että muun muassa alakohtaiset sopimukset ja aikaisempien sopimusten hännät tulevat nostamaan ansiotasoindeksiä yleiskorotusta korkeammalle tasolle. Jos he eivät olleet tästä tietoisia, he eivät ole olleet tehtäviensä tasolla. Toteutunut palkkakehitys oli reilusti yli yhden prosentin.

Poikkeuslain säätäminen oli todella nurjamielinen toimenpide työeläkkeen saajille.

Poikkeuslailla säädetty vuotta 2015 koskeva työeläkeindeksi merkitsi sitä, että eläkeläisiltä leikattiin yli 200 miljoonaa euroa. Indeksisidonnaisuus merkitsee, että sama leikkaus kohdistuu myös kaikkiin seuraaviin vuosiin. Kymmenessä vuodessa eläkeläisiltä on leikattu reippaasti yli kaksi miljardia euroa.

Vuoden 2013 alussa voimaan saatetulla eläketulon lisäveroverolla on kerätty miljardin euron verran valtiolle. Kun tämä lisätään vuoden 2015 työeläkeindeksin leikkauksiin, päästään kolmen miljardin euron paikkeille.

Eläketulon lisävero säädettiin totuudenvastaisilla perusteilla.

Veroa perusteltiin sillä, että palkansaajilla on palkansaajan työeläkemaksu, jota ei ole työeläkkeen saajilla. Perustelu ei ole totta, sillä veron säätämisen aikaan voimassa oli työeläkelainsäädäntö, jonka mukaan palkansaajan maksamat työeläkemaksut pienentävät työeläkkeelle siirryttäessä myös eläkettä samaan tapaan kuin palkansaajan työeläkemaksu pienentää käteen jäävää palkkaa.

Tietämättömyys palkansaajan työeläkemaksun vaikutuksesta tulevaan eläkkeeseen johti siihen luuloon, että palkansaajan verotus on palkansaajan työeläkemaksun takia kireämpää kuin työeläkkeen saajan verotus. Tuolloin palkansaajan työeläkemaksua ryhdyttiin pitämään verona, jota ei ole työeläkkeensaajalla.

Työeläkemaksu on vakuutusmaksu, joka on korvamerkitty eläkkeiden maksuun. Jos työeläkemaksua pidettäisiin verona, kyseessä olisi vero, joka on verotuksessa vähennyskelpoinen. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanoton mukaan työeläkemaksu ei ole vero.

Eläketulon lisäveron kohteeksi joutuneiden verotusta kiristettiin merkittävästi valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden tietämättömyyden seurauksena. Entisenä valtion virkamiehenä en voi uskoa, että valmistelevat virkamiehet olisivat tietoisesti harhauttaneet hallitusta ja eduskuntaa.

Kanava-lehden numerossa 7/2022 julkaistiin oikeustieteen kandidaatin Lasse Laatusen kanssa kirjoittamani artikkeli Salliiko perustuslaki lain säätämisen totuudenvastaisille perusteilla? Perustuslaki kieltää kansanedustajilta lakien säätämisen totuudenvastaisilla perusteilla.

Kun eläketulon lisäveroa koskeva hallituksen esitys oli eduskunnan käsittelyssä syksyllä 2012, lähetin jokaiselle kansanedustajalle sähköpostitse kirjeen, jossa totesin hallituksen esityksen totuudenvastaiset perusteet.

Kanavan artikkelista käy ilmi, mitkä kaikki valitustiet olen käynyt läpi eläketulon lisäveron säätämisen jälkeen.

Viimeisin oli kirje silloiselle valtiovarainministerille Annika Saarikolle (kesk.) lokakuussa 2021. Katsoin, että ministeriön on lisäveron esittelevänä ministeriönä ryhdyttävä väärillä perusteilla voimaansaatetun lain korjaaviin toimenpiteisiin.

Kun korjaaviin toimenpiteisiin ei ole Suomessa ryhdytty, Suomessa poliitikot näköjään sallivat lakien säätämisen totuudenvastaisilla perusteilla ilman, että siitä oikeusvaltioperiaate Suomessa saisi kolhuja kylkeensä. Kuten olemme nähneet, Suomi on ärhäkästi vaatinut muilta EU-mailta oikeusvaltioperiaatteen noudattamista.

Merkittävältä osin nykyisin eläkkeellä olevien työskentelyn seurauksena ovat syntyneet nyt noin 250 miljardin euron työeläkerahastot. Kun ne katsotaan julkisen sektorin osaksi, ne helpottavat suuresti arvioitaessa Suomen asemaa, muun muassa velkaantumiskehitystä, Euroopan Unionissa.

Tarmo Pukkila

Filosofian tohtori

Espoo