MT:n tiedot: Kaupan omat tuotemerkit aiotaan laittaa lailla kuriin ja viljelijän asema kirjata lakiin

Ruokaketjuun halutaan reilut pelisäännöt. Siksi kaupan omille tuotemerkeille on valmisteilla useita rajoituksia.

MT:n tietojen mukaan valmisteilla on muun muassa määräaikoja ja tietojen keruuseen liittyviä sääntöjä.

Kaupan omilla tuotemerkeillä tarkoitetaan pelkästään tiettyjen kaupparyhmien käyttämiä niin sanottuja private label -merkkejä. Niitä ovat esimerkiksi S-ryhmän Coop- ja Kotimaista-merkit, K-ryhmän Pirkka- ja K-menu -merkit sekä Lidlin Kartanon- ja Pohjolan meijeri -merkit.

Kaupan omia merkkejä on pidetty epäreiluina, sillä kauppa on kilpailuttanut, teettänyt ja myynyt niillä lähes samoja tuotteita kuin teollisuus on kehittänyt omalla nimellään, mutta halvemmalla. Se on siten suoraan teollisuuden omien tuotteiden kilpailija.

MT:n tietojen mukaan uuteen lakiin tulisi pykälä, jonka mukaan kauppa ei saisi pyytää tai vaatia omaksi private label -tuotteekseen elintarvikeyrityksen kehittämää uutuutta ennen tiettyä määräaikaa. Se voisi olla esimerkiksi puoli vuotta.

Kaupan tulisi mahdollisesti myös erotella private label -ostajien organisaationsa muista ostajistaan, jotta nämä eivät voi käyttää muusta ketjusta saamiaan tietoja hyväkseen.

Tietojen eli datan keruu on ollut sallittua, mutta tuonut kilpailuun epäreilun tilanteen. Kauppa on voinut vaatia sekä isoilta että ihan pieniltä valmistajilta luottamuksellista tietoa valmistusmenetelmistä, kustannusrakenteesta ja raaka-aineiden käsittelystä ja käyttää tietoja omien tuotteidensa teettämiseen kilpailijoilla.

Tähän pannaan stoppi. Jatkossa kauppa saisi pyytää vain olennaisimpia tietoja.

Tiettävästi on keskusteltu siitäkin, ettei kauppa saisi myöskään asettaa omia merkkejään hyllyissä muita paremmille paikoille.

Samalla säädeltäisiin toimitussopimusten sitovuuksista ja neuvotteluvelvoitteista ennen irtisanomista. Mietinnässä on, tulisiko sopimuksissa olla avaamismahdollisuus kustannuskriisin kohdatessa ketjun tuottajapäätä.

Lainvalmistelun kiperimpiä kysymyksiä lienevät kaupan hinnanmuodostus ja katteet. Sekä viljelijät, teollisuus että kuluttajat olisivat kiinnostuneita tietämään, kuinka suuren siivun kauppa nappaa eri tuotteista, kun se käytännössä vain laittaa ne esille ja myy.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto tiedotti keskiviikkona selvittäneensä, että kaupalle jää omista tuotemerkeistä isompi osto- ja myyntihinnan erotus kuin muista. Marginaali omissa merkeissä on 31 prosenttia, kun se on vastaavissa merkkituotteissa 26 prosenttia.

Kenelle kaupan tulisi avata katteet ja miten, on ollut lainvalmistelussa esillä vasta vähän, MT:lle kerrotaan.

Myös menekkitiedot kiinnostaisivat esimerkiksi teollisuutta, mutta on vielä auki, tullaanko niiden avaamista vaatimaan ja millä tasolla. Nyt tietoja saa yleisesti esimerkiksi lihan ja leivän myynnistä, mutta ei tarkemmin minkälaisen leivän eli ruis- vai kauraleivän.

Kaupalle kaavaillaan tiettävästi myös todistustaakkaa vastuullisesta toiminnasta, koska se on määräävässä markkina-asemassa suhteessa ruokaketjun muihin toimijoihin.

Myös elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtäväkuvaa tarkastellaan eli laajennetaan. Valtuutettu on voinut jo tämän vuoden alusta lähtien tutkia epäselviä tai epäilyttäviä kauppatapoja oma-aloitteisesti ja pyytää tietoja yrityksiltä ja viranomaisilta. Rikkomusepäilyä ei enää tarvita.

”Lain tarkoitus on aina heikomman osapuolen suojaaminen ja hyvän liiketavan vastaisten kauppatapojen ehkäisy”, elintarvikemarkkinavaltuutettu Jarno Sukanen muistutti MT:ssä maaliskuussa.

Periaate on ollut olemassa, mutta nyt se tulee kirjatuksi uuteen lakiin.

MT:n lähteiden mukaan lain sisältö on vielä pahasti kesken. Se on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle syys–lokakuussa, mutta takaraja on helmikuu 2026.

Kuulemisten jälkeen selviävät kipukohdat ja nimenomaan heikoimmassa asemassa olevan eli viljelijän suojan kannalta, hallituslähteistä kerrotaan.

Kyseessä on nyt elintarvikemarkkinalain uudistamisen toinen vaihe. Taustalla on EU-lainsäädännön uudistus, jota ei kuitenkaan nyt odoteta.

Kun EU:n laajempi, ”sateenvarjo”-sääntely, valmistuu, Suomessa seuraava hallitus tekee elintarvikemarkkinalain kolmannen vaiheen uudistuksen.

Elintarvikemarkkinalaki koskee yli kahden miljoonan euron liikevaihdon toimijoita ja myös julkisia hankintoja.