Suomen St1:n uusien tankkausasemien biokaasu tulee toistaiseksi Ruotsista. Kuva: Sanne Katainen
St1 laajentaa biokaasun tankkausverkostonsa Suomeen – täältä yhtiön nesteytetty biokaasu tulee aluksi
Kiuruveden ja Nurmon vuonna 2026 valmistuvat biokaasun tuotantolaitokset vähentäisivät raskaan liikenteen dieselin käyttöä arviolta yhteensä 23 miljoonaa litraa vuodessa.Tilaajalle
St1 avasi Mäntsälään ja Iittalaan uudet biokaasutankkausasemansa. Kuva: Sanne KatainenEnergiayhtiö St1 avasi Suomeen ensimmäiset raskaan liikenteen nesteytetyn biokaasun (LBG) tankkauspisteensä. Yhtiön kaksi pilottiasemaa sijaitsevat Iittalassa ja Mäntsälässä.
St1:n kaasuliiketoiminnan johtaja Matti Oksanen kertoo tankkausverkoston laajenevan vielä vuoden loppuun mennessä kolmella asemalla, kun Uuraisten Hirvaskankaalle, Salon Halikkoon ja Vantaan Voutilaan avautuu vastaavat pisteet.
”Vuosikymmenen loppuun meillä on tarkoitus valtakunnallinen tankkausverkosto biokaasulle”, hän visioi.
Yhtiön biokaasuliiketoiminta on toistaiseksi keskittynyt Ruotsiin, jossa St1:llä on paineistetulle kaasulle (CBG) 50 tankkausasemaa ja noin 30 prosentin markkinaosuus.
”Suomen asemilla tankattava biokaasu tulee aluksi myös Ruotsista, kunnes saamme Suomen tuotantolaitokset käyntiin”, Oksanen sanoo.
”Suomen asemilla tankattava biokaasu tulee aluksi myös Ruotsista.” Matti Oksanen
Suomen tuotantolaitokset St1 rakentaa Valion kanssa olevan yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy:n kautta. Biokaasun raaka-aineena käytettäisiin karjatilojen lantaa sekä teollisuuden sivuvirtoja.
Tällä hetkellä yhteisyritys on luvitusvaiheessa Kiuruveden tuotantolaitoksen kanssa, ja Atrian kanssa yhteistyössä toteutettava Nurmon laitos on suunnitteluvaiheessa. Molempien tuotannon pitäisi olla käynnissä vuoden 2026 aikana.
Kiuruveden investoinnissa Suomen Lantakaasu Oy toteuttaa myös varsinaisen LBG-tuotantolaitoksen lisäksi kolme pienempää CBG-laitosta Lapinlahdelle, Sonkajärvelle sekä Nurmekseen.
Kiuruveden tuotantokapasiteetiksi on suunniteltu 130 GWh vuodessa ja Nurmon 100 GWh. Kyseiset tuotantolaitokset vähentäisivät biokaasun avulla raskaassa liikenteessä dieselin käyttöä arviolta yhteensä 23 miljoonaa litraa vuodessa.
Hiilidioksidipäästöissä biokaasun mahdollistama pudotus olisi noin 80 000 tonnia vuodessa. Vuonna 2022 liikenteen kokonaispäästöt olivat Suomen 9,87 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.
”Nykyisten investointien lisäksi suunnitteilla on 3 000 GWh:n edestä tuotantokapasiteettia Pohjoismaihin vuoteen 2030 mennessä, mikä vastaisi 6 000 rekan vuosikulutusta.”
”Suunnitteilla on 3 000 GWh:n edestä tuotantokapasiteettia Pohjoismaihin vuoteen 2030 mennessä.” Matti Oksanen
”Nykyisin Suomen tieliikenteessä on noin 30 000 rekkaa, joten puhutaan isosta murroksesta”, Oksanen tuumaa tyytyväisenä.
Hän sanoo biokaasun tuotannossa syntyvän mädätteen sopivan takaisin viljelyyn ravinteiksi. Hän toivoo, että sille syntyy markkinat.
”Biokaasu on malliesimerkki kiertotaloudesta, jonka lisäksi se parantaa hajautetulla energiantuotannolla huoltovarmuuttamme.”
”Lisäkilpailu parantaa jokaisen jakeluyrityksen toimintaa.” Otto Lahti
Traficomin johtava asiantuntija Otto Lahti pitää biokaasun jakeluverkon laajentumista ja uuden kaasumyyjän markkinoille tuloa myönteisenä asiana, koska kaasurekkojen pysähdysvaihtoehdot monipuolistuvat.
”Lisäkilpailu parantaa jokaisen jakeluyrityksen toimintaa.”
Lahden mukaan kaasurekkojen tehot riittävät tyypillisiin kappaletavara- ja elintarvikekuljetuksiin valtatieliikenteessä.
”Itä-Suomen metsäautoteille ja 76 tonnin massoille kaasurekkojen tehot eivät kuitenkaan riitä”, hän huomauttaa.
”Biokaasun ja sähkö käytön lisääntyminen vähentää hintapaineita perusdieselin osalta.” Otto Lahti
Lahti arvioi Suomessa biokaasulle sopivia ajosuoritekilometrejä olevan pari sataa miljoonaa, joten vaihtoehtoja käyttökohteiksi riittää todella paljon.
”Biokaasu- ja sähkörekat täydentävät toisiaan eri ominaisuuksillaan todella hyvin. Mitä enemmän niitä tulee liikenteeseen, sitä vähemmän päätettyjen päästövähennysten toteuttamiseen tarvitaan kalliimpia toimenpiteitä”, hän kuvaa.
”Eli biokaasun ja sähkö käytön lisääntyminen vähentää hintapaineita perusdieselin osalta.”
Traficomin Otto Lahti arvioi Suomesta löytyvän biokaasulle sopivia ajosuoritetta pari sata miljoonaa kilometriä. Kuva: Sanne KatainenEU:n seuraava rekkoihin vaikuttava säännöstö on Euro 7 -luokitus, jonka Lahti arvioi mahdollistavan jatkossakin suurempiin moottoreihin myös kaasuvaihtoehtoja.
”Ruotsin kuorma-autoteollisuuden vahva panostus ja kotimarkkinoiden kysyntä tulevat tässä auttamaan Suomeakin. Italialaisella Ivecolla on samanlainen tilanne, joten kyllä valmistajat tuovat markkinoille jatkossakin kaasurekkoja”, hän avaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
