

Satakunnan hyvinvointialue lakkautti Säkylästä viime vuoden elokuussa hammaslääkärin vastaanoton, vaikka asiakkaita oli hammaslääkäri Jenna Kompuisen mukaan jonoksi asti.
”Täällähän oli lääkäripaikat täynnä, että kaikki asiakkaat ehdittiin hoitaa. Oli kolme hammaslääkäriä ja yksi suuhygienisti. Säkylän pisteellä työntekijät viihtyivät oikein hyvin ja työympäristö oli kovin pidetty”, Kompuinen sanoo.
Hammaslääkärin mukaan lakkautuspäätös otettiin Säkylässä vastaan pettynein ja järkyttynein mielin.
”Minulle tuli käsky siirtyä 15 kilometrin päähän Euraan töihin”, hammashoitaja Taina Kompuinen kertoo.
”Täällähän oli lääkäripaikat täynnä, että kaikki asiakkaat ehdittiin hoitaa. Oli kolme hammaslääkäriä ja yksi suuhygienisti. Säkylän pisteellä työntekijät viihtyivät oikein hyvin ja työympäristö oli kovin pidetty.”
Asiat saivat kuitenkin uuden käänteen, kun yksityinen lääkäriasema Terwe ilmaisi halukkuutensa hammaslääkärin vastaanoton pyörittämiseen paikkakunnalla.
”Meillä Turussa työskennellyt hammaslääkäri kertoi, mitä Säkylässä oli käynyt. Olimme sen jälkeen yhteydessä kuntaan ja päädyimme tekemään kunnan kanssa vuokrasopimuksen”, Terween toimitusjohtaja Matti Selkämaa sanoo.

Yksityinen lääkäriasema on toiminut Säkylässä tämän vuoden helmikuusta lähtien.
”Asukkaamme olivat erittäin pettyneitä hammaslääkäripalveluiden lakkaamiseen, koska he olivat tottuneet Säkylän kunnan hyvin toimiviin ja laadukkaisiin paikallisiin sote-palveluihin”, Säkylän kunnanjohtaja Teijo Mäenpää toteaa.
”Olemme aina suhtautuneet erittäin myönteisesti palvelujen tuottamiseen myös yritystoiminnan kautta. Yhteistyö Terween kanssa ollut sujuvaa ja asioista sopiminen heidän kanssaan on ollut helppoa.”
Kunnanjohtajan mukaan säkyläläiset ovat olleet ratkaisuun tyytyväisiä.
”Käsitykseni mukaan asukkaat ovat jo ottaneet toimijan omakseen ja kokemukset ovat olleet positiivisia. On kunnan ja asukkaiden etu, että paikallisesti on tarjolla monipuolisia palveluja.”
”Lähipalvelut ovat ihmisille todella tärkeitä. Moni paikallinen on meille kommentoinut, että ihanaa kun saatiin jatkaa.”
Hammaslääkäri Jenna Kompuinen on palannut töihin samoihin tiloihin, jotka Satakunnan hyvinvointialue viime vuonna lakkautti. Hän työskentelee siellä yhdessä äitinsä Taina Kompuisen kanssa, kuten ennenkin.
”Asiakkaita on edelleen jonoksi asti, kuten toki oli ennen lakkautuspäätöstäkin. Erona aiempaan on lähinnä se, että saamme nyt vaikuttaa joustavammin omiin työaikoihin”, Jenna Kompuinen kertoo.
Hän työskenteli aiemmin määräaikaisena hammaslääkärinä, mutta on nyt vakituisessa työsuhteessa.
”Lähipalvelut ovat ihmisille todella tärkeitä. Moni paikallinen on meille kommentoinut, että ihanaa kun saatiin jatkaa”, Taina Kompuinen sanoo.
”Käsitykseni mukaan asukkaat ovat jo ottaneet toimijan omakseen ja kokemukset ovat olleet positiivisia. On kunnan ja asukkaiden etu, että paikallisesti on tarjolla monipuolisia palveluja.”
Tiina Reunanen saapui kesäkuun alussa Terween hammaslääkärivastaanotolle naapurikunta Köyliöstä hammassäryn takia.
”Minulla on polkupyörä käytössä, joten pystyin kulkemaan tänne viiden kilometrin matkan. Mutta kun näitä palveluita nyt lakkautetaan joka paikassa, ei kaikilla ole todellakaan näin hyvä tilanne”, Reunanen kommentoi.
”Tälläkin seudulla asuu paljon ikäihmisiä, joille lähipalvelut ovat arvokkaita.”

Terween toimitusjohtajan Matti Selkämaan mukaan yritys pyrkii asemoitumaan yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välimaastoon Suomessa.
”Hinnat lähempänä julkista, mutta saavutettavuus ja saatavuus enemmän yksityisen tasoa.”
Yritys on voimakkaan laajentumisen vaiheessa. Toimintaa sillä on Jyväskylässä, Tampereella, Turussa, Helsingissä, Kuopiossa, Lahdessa ja Säkylässä viitenä päivänä viikossa.
”Lisäksi meillä on Heinävedellä konttihammaslääkäriasema, jossa on hammaslääkäri yhtenä viikkona kuukaudessa.”
Selkämaan mukaan yrityksen tavoitteena on avata jatkossa runsaasti uusia toimipisteitä maaseudulla.
”Käymme jatkuvasti keskusteluja erityisesti sellaisten kuntien kanssa, joista sote-palveluita on lakkautettu. Meillä on valmius aloittaa toiminta, mutta lääkäreiden saatavuus on Suomessa yleisesti ottaen heikkoa kaikkialla muualla paitsi yliopistokaupungeissa”, Selkämaa kertoo.
”Käymme jatkuvasti keskusteluja erityisesti sellaisten kuntien kanssa, joista sote-palveluita on lakkautettu.”
”Mitä pienemmälle ja syrjäisemmälle paikkakunnalle mennään, sitä heikommaksi saatavuus yleensä muuttuu.”
Toimitusjohtaja kuitenkin uskoo, että Terwe aloittaa lähivuosina toimintansa vielä useissa maaseutupaikoissa.
”Jos edellytyksiä kivijalkatoimintaan ei ole, voimme tarjota myös liikkuvia lääkäripalveluita konttilääkäriasemasta käsin.”
Selkämaa kertoo suhtautuvansa Suomen sote-kentän tilanteeseen ristiriitaisin tuntein.
”Kun palveluita ajetaan näin voimallisesti alas, niin totta kai se avaa meille paljon uusia mahdollisuuksia kehittää ja kasvattaa omaa yritystoimintaa. Mutta yhteiskunnallisestihan tässä ei ole yhtään mitään järkeä”, hän muotoilee.
Selkämaan mielestä nykyiset sote-säästöt tuskin oikeasti säästävät rahaa. Samalla palveluihin pääsy heikkenee radikaalisti suurimmassa osassa maata.
Yrittäjä kertoo laskeneensa, että esimerkiksi Kela-taksikyyteihin nyt käytetyllä rahamäärällä pystyttäisiin helposti pitämään maaseudun terveyskeskuksia toiminnassa.
”Sotessa heitetään nyt tikkaa silmät ummessa kaikilta osin.”