
”Kylät ja maaseutu unohdetaan monesti päätöksenteossa”, sanoo vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Roosa Lehtonen, 33.
Hän asuu Salon maaseudulla, Kiskon Toijassa.
Kun Lehtosen eduskuntavaaliehdokkuus tuli keväällä julki, moni asia muuttui.
Osa aiemmin tervehtineistä kyläläisistä lakkasi moikkaamasta. Lapsia kiellettiin leikkimästä Lehtosen lasten kanssa.
”Tuntuu kuin olisin rutto. Olen ulkopuolinen, vaikka lapset ovat asuneet puolet elämästään Kiskossa”, sanoo Lehtonen.


Yhdistystoimintaa ja vapaaehtoistyötä vuosia tehneen Lehtosen piti laittaa aktiivisuutensa jäihin.
Hän on ollut mukana päiväkodin ja koulun vanhempainyhdistyksessä sekä vasemmistoliiton Salon yhdistyksessä. Lisäksi hän perusti tammikuussa Salon kylät ry:n ja veti sitä puheenjohtajana.
Kylien kattojärjestö kokosi nopeasti yhteen kymmenkunta kylää Suur-Salon alueelta taistelemaan kyläkoulujen puolesta.
Voitokas taistelu nosti Lehtosen eduskuntavaaliehdokkaaksi.
”Vaalikampanja ei ole vieläkään lähtenyt kunnolla käyntiin.”
Ehdokkuus taas vei häneltä Salon kylät ry:n puheenjohtajan paikan.
Lehtonen luopui siitä kesäkuussa sen jälkeen, kun yhdistys päätti, ettei hän voi eduskuntavaaliehdokkaana enää edustaa yhdistystä.
”Koin sen omituisena. Vaalikampanja ei ole vieläkään lähtenyt kunnolla käyntiin. Kampanja alkaa kunnolla vasta joulukuussa”, hän kertoo syyskuussa.
Myös päiväkodin vanhempainyhdistys piti jättää, sillä Lehtosen ehdokkuus mutkisti varainkeruuta.
Politiikkaan lähdöstä tulee Lehtosen mukaan vaikeaa aktiivisille ihmiselle, jos sen seurauksena pitää vetäytyä yhdistyksistä, vapaaehtoistyöstä ja omasta yhteisöstään.
”Eikö politiikkaan pitäisi haluta ihmisiä, jotka ovat jo valmiiksi mukana yhteiskunnassa ja tekevät konkreettisesti asioita muiden hyväksi?”



Lehtonen miettii, liittyykö nuiva suhtautuminen nimenomaan vasemmistoliittoon.
Hän liittyi puolueeseen jo 15-vuotiaana mutta aktivoitui politiikassa vasta viime vuoden kuntavaaleissa. Äänimäärä ei riittänyt valtuustopaikkaan mutta Lehtonen pääsi Salon opetuslautakuntaan.
Salossa vasemmistoliitolla ei ole aiemmin ollut ehdokasta kyliltä. Muut puolueaktiivit asuvat Salon keskustassa.
Lehtonen haluaisikin tuoda kylien maailmaa vasemmistoliittoon.
”Täälläkin on nukkuvia äänestäjiä. Maaseutu ei ole vain muiden puolueiden asia.”
”Maaseutu ei ole vain muiden puolueiden asia.”
Hämeenlinnasta kotoisin oleva Lehtonen muutti Kiskoon Helsingistä vuonna 2024.
Sinne veti aviomies Markus Lehtonen, joka on syntyperältään kolmannen polven kiskolainen.
Hänen yhden miehen firmansa tekee sähköurakointia. Roosa Lehtonen tekee yrityksen laskutuksen ja markkinoinnin, lisäksi hän tekee markkinointia ystävien firmoille.
Toinen Kiskoon vetävä tekijä oli kyläkoulu.
”Ajattelin, että täällä on turvallista ja että lapsen kiusaaminen olisi vähentynyt. Pienessä koulussa kiusaamiseen onkin helpompi puuttua”, sanoo Roosa Lehtonen.


Lehtonen uskoo, että avoin keskustelu auttaisi ratkaisemaan tilanteen, jossa hän tuntee jääneensä ehdokkuuden takia yhteisön ulkopuolelle.
Pienessä yhteisössä ulkopuolisuus korostuu, kun samat ihmiset tulevat vastaan töissä ja vapaa-ajalla.
”Tosi moni ongelma, vastakkainasettelu ja epäilys menisi pois, jos toisen kanssa puhuisi.”
”Tarvitaan yleinen ryhtiliike.”
Vasemmistoliiton puoluesihteeri Anna Mäkipään mukaan ehdokkaiden sorsiminen maaseudulla ja pienillä paikkakunnilla ei ole laajamittainen ilmiö.
”Pidän kyllä hyvin vakavana, jos tällä tavalla ruvetaan toimimaan yhteisöissä. On tärkeää, että on ihmisiä, jotka uskaltavat laittaa kroppaa likoon ja olla päättämässä.”
”Kaikki tietävät, että ei siinä kyllä tuntipalkoille pääse. Oli puolue mikä hyvänsä, uskon, että päättäjämme ovat liikkeellä hyvällä tarkoituksella.”
Ehdokkaat joutuvat Mäkipään mukaan kokemaan epäasiallista käytöstä kaikkien vaalien alla, mutta eduskuntavaalit ovat oma lukunsa.
Esimerkiksi kuntavaaleissa epäasiallinen palaute jakautuu laajemmalle joukolle ehdokkaita kuin eduskuntavaaleissa. Viime kuntavaaleissa oli 29 950 ehdokasta ja eduskuntavaaleissa 2 424 ehdokasta.
”Totta kai poliitikkoja ja päätöksentekijöitä saa kritisoida, mutta se on eri asia kuin henkilöön menevä palaute, joskus jopa väkivalta”, Mäkipää kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
Mikä olisi ratkaisu?
”Siitä voisi aloittaa, että aikuiset ihmiset voisivat katsoa peiliin. Tarvitaan yleinen ryhtiliike. Ihan joka tasolla on aihetta skarpata, kun katsoo, miten jotkut ministerimme puhuvat toisista ihmisistä.”


Lehtosen pariskunta on remontoinut vuonna 1954 rakennettua, huonokuntoista rintamamiestaloa vuoden ajan. Tulevaisuus on auki.
”Olemme miettineet, onko Kisko oikea paikka meille. Ikävä kohtelu otti sydämestä”, sanoo Roosa Lehtonen.
Eduskuntavaaliehdokkuus ei kuitenkaan kaduta häntä.
”Olen oikeassa suunnassa. Tiedän mitä teen: haluan auttaa ja muuttaa asioita.”
”Taistelutahtoa on. Pitäisikö nostaa sateenkaarilippu salkoon ja maalata roskis pinkiksi?”