Käänne tapahtunut: Hyvinvointialueet tekevät yhteensä ylijäämäisen tuloksen vuodelta 2025, erot alueilla suuret

MT selvitti hyvinvointialueiden syyskuun lopun taloustilanteen. Hyvä uutinen on se, että hv-alueiden yhteenlaskettu tuloslaskelma on plussalla 640 miljoonaa euroa. Tasapaino on saavutettu terveyskeskuksia lakkauttamalla, sairaanhoidosta tinkimällä ja omaisuutta myymällä.

Suomen 21 hyvinvointialuetta julkistavat neljännesvuosittain tuloslaskelmansa ja taseen. Valtion tutkihallintoa.fi -sivustolta näkee syyskuun lopun tilanteen. Hyvinvointialueiden on saatava alijäämänsä katettua vuoden 2026 loppuun mennessä.

Tuloksentekijät oy:n liikkeenjohdon konsultti Riku Lehtinen laski yhteen hv-alueiden ali- ja ylijäämät niiden tuloslaskelmista. Syyskuun loppuun mennessä hyvinvointialueiden yhteenlasketut ylijäämät olivat 640 miljoonaa euroa. Taloustilanteen parantuminen on huomattava, sillä hyvinvointialueiden alijäämät yhteensä vuosilta 2023—2024 olivat -2,2 miljardia euroa.

”Jos tänä vuonna päästään noin 900 miljoonaa euroa plussalle, ja ensi vuonnakin kertyisi miljardin euron verran ylijäämää, niin ollaan enää 300 miljoonan euron päässä tavoitteesta, jonka mukaan alijäämät pitäisi kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä”, summasi Lehtinen.

Myös valtiovarainministeriön elokuun lopussa julkiasemassa laskelmassa ministeriö arvioi hv-alueiden yhteenlasketun ylijäämän nousevan vuoden lopussa noin 230 miljoonaan euroon.

Alijäämää jää yhä yhteensä yli kaksi miljardia euroa. Useita korjaustoimenpiteitä tarvitaan. Hallitus valmistelee esitystä, jonka perusteella hv-alueilla kertynyt alijäämä olisi katettava vasta vuonna 2027 tai 2028. Vaihtoehtoiset vuodet siksi, että alueilla voi jo itselläänkin olla näkemys siitä, että talouden tasapainottamiseen riittäisi yksi lisävuosi.

Miten talouskäänne on saatu aikaan? Hyvinvointialueet ovat myyneet omaisuutta yli miljardilla eurolla ja maksaneet velkoja 1,4 miljardilla kuluvana vuotena.

”Leikkaukset sairaanhoidosta ja vanhusten palveluista sekä terveyskeskusten lakkauttamiset ovat talouden tasapainottamisen takana. Seuraavaksi on nipistettävä alueiden hallintokuluista noin viidennes, niin sitten yhtään enempää potilaiden ja asukkaiden palveluista ei enää tarvitsisi leikata”, arvioi Lehtinen lukujen perusteella.

Lehtinen laski myös Manner-Suomen 21 hv-alueen yhteenlasketun kassavirtalaskelman. Positiivinen 728 miljoonan euron kassavirtaylijäämä vahvistaa tapahtuneen käänteen. Vahvistuneella kassavirrallaan alueet ovat pystyneet maksamaan velkojaan 1,4 miljardilla eurolla. Luvussa ei ole mukana Helsinkiä eikä HUS-yhtymää.

21 hv-alueella tilanne ei suinkaan ole kaikilla samanlainen. Kolme hyvinvointialuetta eli Keski-Suomi, Lappi ja Itä-Uusimaa ovat joutuneet valtiovarainministeriön arviointimenettelyn piiriin. Menettelyyn joutuneilla on suurimmat taseeseen kertyneet asukaskohtaiset alijäämät. VM:n mukaan 10 hyvinvointialuetta ennakoi edelleen alijäämäistä tulosta kuluvalle vuodelle.

Arviointimenettelyssä alue voi sopeuttaa talouttaan pidemmällä ajanjaksolla ja valtiovarainministeriö seuraa sovitun suunnitelman toteutumista. Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Jutta Nieminen hyvinvointialueiden ohjausosastolta tähdentää, että ”alue aluevaltuuston päätöksin sitoutuu noudattamaan sovittua suunnitelmaa, jonka lopputuloksena tulee olla se, että taseeseen kertynyt alijäämä on saatu katettua.”

MT:n tarkastelussa esiin nousivat eritoten hv-alueiden taseisiinsa kirjaamat myyntisaamiset ja niiden kirjaamiset: laskut ovat lähteneet potilaille ja asiakkaille, jotka eivät vielä ole maksaneet velkojaan hv-alueille.

Varsinais-Suomen Varha on listan kärjessä 59 miljoonan euron myyntisaamisineen. Mikäli lasku on reklamaation perusteella aiheeton tai potilas on esimerkiksi jo kuollut, maksamaton lasku kirjataan alas tuloslaskelmassa, mikä kasvattaa hv-alueen alijäämiä.

Alueet ovat VM:n mukaan lähteneet liikkeelle eri lähtötilanteista myös asiakaslaskutuksen osalta:

”Aiemmin järjestäytyneillä alueilla on ollut yhtenäistetyt järjestelmät eikä siten viivettä laskutuksessa ole syntynyt vastaavalla tavalla.”

Uudenmaan alueet eivät ole tarkastelussa VM:n Niemisen mukaan vertailukelpoisia, sillä HUS-yhtymä järjestää alueella erikoissairaanhoidon.

”Hyvinvointialueita ohjaa kirjanpidossa kirjanpitolaki. Julkisoikeudellisista saatavista säädetään laissa verojen ja maksujen täytäntöönpanossa. Lain 20 §:n mukaan julkinen saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua sitä seuranneen vuoden alusta, jona se on määrätty”, VM:n Jutta Nieminen vastaa.

Artikkelia korjattu 25.11.2026 kello 11:20 taulukkoon ”Hyvinvointialueiden myynti- ja muut saamiset asiakkailta/potilailta”. Päijät-Hämeen hv-alueella kyseisiä saamisia oli syyskuun lopulla 21 miljoonaa euroa eikä 44 miljoonaa euroa. Taulukossa ollut 44 miljoonaa euroa sisälsi myös noin 22,7 miljoonan euron suuruiset kertaluonteiset saatavat hyvinvointialuetta edeltävän hyvinvointikuntayhtymän omistajakunnilta.