Sähkölasku uhkaa nousta kammolukemiin lähivuosina – osan datakeskusten seurauksista maksavat naapurimme

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 suisti Suomen pahimpaan energiakriisiin miesmuistiin. Pörssisähkön vuosikeskihinta nousi lähes 19 senttiin kilowattitunnilta, kun se esimerkiksi vuonna 2020 oli ollut vain 3,5 senttiä. Pelko sähkön hinnan rajusta noususta on noussut jälleen pintaan, tällä kerralla datakeskusten vuoksi.

Edellisen hinnannousun seurauksena kansalaiset varautuivat sähköpulaan ja kiertävistä sähkökatkoista tehtiin suunnitelmia. Reaaliaikaisia hintalaskureita vahdattiin herkeämättä, ja tilannetta manattiin työpaikkojen kahvihuoneissa. Valtio tuli hätiin väliaikaisella verohelpotuksella ja erillisellä sähkövähennyksellä. Suunnitelmat sähkön hintakatosta haudattiin virkamiesten ja taloustieteilijöiden kehotuksesta. Kiinteän kattohinnan pelättiin vähentävän intoa säästää sähköä ja matalaksi määritellyn hinnan houkuttelevan energiayhtiöt myymään tuotantoaan ulkomaille. Valtion olisi lisäksi pitänyt korvata yhtiöille markkinahinnan ja hintakaton välinen erotus. Nyt hintajarrua suunnitellaan taas, mutta tällä kerralla EU-tasoisena ja pitkäkestoisiin kriiseihin tarkoitettuna.

Ironista on, että sähkösyöppöjä datakeskuksia houkuttelee Suomen halpa sähkö. Kansalaisten ja yritysten pelkoja on toppuuteltu sillä, että energiantuotanto kasvaa markkinatalouden lakien mukaan kysynnän perässä. Kysymys kuitenkin kuuluu, kuinka nopeasti markkinat reagoivat, saavatko tuotantolaitokset lupansa ripeästi ja riittääkö säätövoima uutta tuotantoa odoteltaessa tuulettomiin ja pimeisiin hetkiin, jolloin uusiutuva tuotanto sakkaa.

Sähkökauppaa käydään pohjoismaisessa pörssissä, mikä osaltaan hillinnee hinnannousua, koska osan Suomen lisäkulutuksesta maksavat naapurimaiden asukkaat. Vaikka markkina on yhteinen, energiapolitiikkaa tehdään kansallisesti. Yhden maan kulutuspiikki nostaa hintoja myös muualla. Investointipäätökset tehdään silti kuin vaikutukset pysyisivät rajojen sisällä.

Suomessa rakennetaan sähkölinjoja kiivaammin kuin koskaan. Kantaverkkoyhtiö Fingridillä on käynnissä jättimäinen 5,2 miljardin euron investointiohjelma. Pohjoismainen yhteistyö toimii puolustuspolitiikassa, joten miksi se ei toimisi myös energiapolitiikassa. Kukin maa päättäköön alueelleen sijoittuvista investoinneista itse, mutta ei umpimähkään, vaan naapureiden kanssa käydyn vuoropuhelun pohjalta. Se vähentäisi riskiä investointien yli- ja alimitoittamiseen ja monipuolistaisi tuotantoa. Yhteinen markkina kaipaa yhteistä suunnitelmaa, josta kuluttajat hyötyisivät vakaampina hintoina ja parantuneena huoltovarmuutena.