Niinistö kertoo MT:n haastattelussa, miksi EU-maiden kannattaisi ottaa yhteistä velkaa asehankintoihin ja mikä on pielessä, kun puolustusmenojen koosta puhutaan

Sauli Niinistö esitteli viime viikolla EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin tilaamaa turvallisuusraporttia EU-parlamentille Brysselissä. Raportti julkaistiin lokakuussa.

Sen jälkeen Donald Trump voitti USA:n presidentinvaalit. Vallanvaihto Washingtonissa muuttaa Euroopan turvallisuustilannetta vääjäämättä ja käänne dramaattisesti huonompaan voi tapahtua paljon pelättyä nopeammin.

EU-maiden pitäisi Niinistön mukaan kyetä heittämään vanhat periaatteet romukoppaan ja panna vauhtia asehankintoihin. Se ei pelkästään riitä, että kansallista rahoitusta lisätään ja käytetään tehokkaammin esimerkiksi yhteishankinnoilla.

”Varautumisen ja reagoinnin nopeus on nyt tärkeää. EU:n seuraava rahoituskehys lähtee liikkeelle vasta vuonna 2028. Se ei vastaa tähän tarpeeseen. Ratkaisuja pitää löytää nopeammin”, Niinistö korostaa MT:n haastattelussa.

”Silloin tullaan siihen kovaan sanaan yhteisvelka”, hän jatkaa.

Niinistön mielestä jokainen maa, joka ei Ukrainan kokemusten jälkeen panosta ilmapuolustukseen, käyttäytyy vastuuttomasti. Nimenomaan EU:n jäsenmaiden ilmapuolustuksen vahvistamiseen voitaisiin hänen mielestään käyttää yhteistä velkarahaa.

”Koronapandemian aikana perustettuun elpymisvälineeseen liittyvä yhteisvelka tarkoitti, että joku maksaa ja joku saa. Se tietysti herätti joissain jäsenmaissa, myös Suomessa, katkeria tuntemuksia”, Niinistö myöntää.

”Esimerkiksi yhteiseen ohjuskilpeen käytettävä yhteisvelka olisi luonteeltaan erilainen. Ei tapahtuisi mitään tulonsiirtoa. Kaikki maksavat ja kaikki saavat”, hän täsmentää.

EU:n niin sanotuissa säästäväisissä maissa, joiden veturina on ollut Saksa ja joihin myös Suomi kuuluu, yhteisvelkaan perustuviin EU-rahastoihin on aina suhtauduttu torjuvasti.

Saksassa se on perustunut finanssikriisin aikana säädettyyn perustuslailliseen velkajarruun, jonka mahdollinen avaaminen kaatoi liittokansleri Olaf Scholzin hallituksen.

Kokemukset koronaelpymisvälineestä eivät ole olleet kaikilta osin rohkaisevia. Siksi vastustus on monissa jäsenmaissa pikemminkin kasvanut. Tosin esimerkiksi Saksassa on signaloitu, että Ukrainan sotilaallisen tuen kohdalla tiukkaa velkalinjaa pitäisi ja olisi mahdollista väljentää.

Donald Trumpin paluun, sen myötä todennäköisesti heikkenevän turvallisuustilanteen ja Venäjän kasvavan uhan vuoksi monissa eurooppalaisissa Nato-maissa puhutaan paljon puolustusmenojen kasvattamisesta.

Yhteisesti sovittua tavoitetta kahden prosentin kansantuoteosuudesta ei enää pidetä riittävänä. Puolustusasiantuntijoiden mielestä rima pitäisi asettaa mieluummin neljään prosenttiin.

Presidentti Sauli Niinistö kääntäisi keskustelun prosenttien sijasta siihen, mitä niillä on saatu ja saadaan jatkossa.

”Tulokset eivät ole olleet kovin vakuuttavia. Asehankintojen osuus on jäänyt vaatimattomaksi. Tilastojen mukaan aseistuksen määrä on Euroopassa laskenut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana huolestuttavan paljon.”

Vaikka Niinistö patistelee EU-maita sekä kansallisiin että yhteisiin asehankintoihin ja korostaa erityisesti ilmapuolustuksen vahvistamista, uhkiin varautumisessa ja turvallisuuden vahvistamisessa on hänen mukaansa ennen muuta kysymys asenteesta.

Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee Puolan.

”Puolan sisäisestä tilanteesta on vuosien mittaan esitetty erilaisia epäilyjä. Turvallisuusajattelussa maa näyttää kuitenkin ainakin minun silmissäni hyvin yhtenäiseltä. Se on sekä asenteeltaan että resursseiltaan varautumisen kärkeä”, Niinistö erittelee.

Hänen mukaansa asennemuutos pitää ulottaa myös arvoihin. Niitä on uhkiin varautumisessa voitava tarkastella kriittisesti.

”Me olemme luoneet yksilöille lähes ihanteelliset vapaudet, joita myös suojataan hyvin tarkasti, mutta olemmeko me samalla luoneet ihanteellisen toiminta-alustan pahantekijöille. Tämä on suuren luokan kysymys ja meillä Suomessa edelleen polttava sellainen meidän itärajaamme liittyen”, Niinistö tähdentää.

Hän muistuttaa, että turvallisuus ei ole itsestäänselvyys. Sitä uhkaavat monet tekijät. Venäjän lisäksi toinen pääuhka on Niinistön mielestä ehdottomasti ilmastonmuutos kaikkine seurauksineen.

”Sotimiseen, Venäjään ja Putiniin liittyy paljon vakavia uhkia, mutta me voimme spekuloida sillä, mitä tapahtuu ja mitä ei. Ilmastonmuutoksesta me tiedämme varmasti, että vaikka miten tekisimme parhaamme, haitalliset seuraukset kasvavat.”