Kuva: Tero Pajukallio
Ministeri Multala: Luonnonhoitotukia haettavana – näin Helmi-ohjelma auttoi kartanoa saamaan lampaita lainaan
Suojelu- ja ennallistamistavoitteista ollaan jäämässä jälkeen.TilaajalleKirkkonummi
Sari Multala kävi viime perjantaina tutustumassa hoidettuun pähkinäpensaslehtoon. Hän kannustaa maanomistajia mukaan vapaaehtoiseen luonnonhoitoon ja suojeluun. Kuva: Tero PajukallioYmpäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) kannustaa maanomistajia mukaan valtion Helmi-ohjelman luontotoimiin.
”Ohjelmasta saa tukea ja viranomaisapua arviointiin, että onko omilla mailla kohteita, joita kannattaa kunnostaa ja suojella.”
Tällä hetkellä näyttää, että suojelu- ja ennallistamistavoitteista ollaan jäämässä jälkeen. Helmi-ohjelman tukia on haettavana.
EU:n ennallistamisasetus velvoittaa, että luonnonhoitoa lisätään tuntuvasti lähivuosina. Multala toivoo, että mukaan saadaan myös yritysten rahaa.
MTK on käynnistellyt luonnonarvokauppaa, josta pyritään saamaan virallinen, valtion siunaama käytäntö. Multalan mukaan se sisällytetään mahdollisesti luonnonsuojelulakiinkin.
Odotettavissa on, että hallitus nipistää jatkossakin luonnonsuojelun rahoituksesta muun muassa puolustusmenojen kasvaessa. Esimerkiksi kuntien ja järjestöjen Helmi-hankkeita ei rahoiteta tänä vuonna lainkaan.
Kourallinen kippurasarvisia, pienikokoisia ahvenanmaanlampaita rouskuttelee tyytyväisenä niityn antimia Volsin kartanon pihalla Kirkkonummella.
Kartanon asiamies Håkan Näsman kertoo, että villavat kunniavieraat saatiin hoitamaan umpeenkasvaneita maita muutama vuosi sitten.
Hankinta edistyi valtion elinympäristöohjelma Helmen tuella. Käytännön järjestelyt hoiti Uudenmaan ely-keskus.
Aluksi asiantuntijat nuuskivat kartanon maat ja havaitsivat ne luontoarvoiltaan tärkeiksi.
”Nautin itsekin, kun opin samalla, mitä kaikkia kukkalajeja täällä kasvaa ja mitä maaperän siemenpankista nousee, kun alueita laidunnetaan ja hoidetaan”, Näsman kertoo.
Hän yllättyi iloisesti, kun valtio kustansi yli 80 prosenttia lammashakojen aitojen rakentamisesta. Urakan kokonaiskustannus oli noin 10 000 euroa.
Luonnonhoito pönkittää myös kartanon matkailupalveluita, joille on myönnetty kestävän matkailun tunnus (STF).
Helmi-ohjelma mahdollistaa Reetta Kandolinin uran sivutoimisena lampurina. Kuva: Tero PajukallioLampaat ovat lainassa Reetta Kandolinin 60-päisestä katraasta.
Hänelle Helmi-ohjelma mahdollistaa sivutoimisen lampurin uran järjestämällä sopivia laidunalueita ja rahoittamalla niihin aidat.
”Itselläni ei olisi aikaa ja varaa tehdä niin isoa määrää aitoja.”
Myös laidunmaiden alkuraivaukseen on saatavilla tukea.
Kandolinin lampaat huoltavat Helmi-ohjelman perinneympäristöjä kaikkiaan noin 12 hehtaarilla Kirkkonummella ja yhdellä yksityisalueella Vihdissä. Elävien ruohonleikkurien siirtely laitumelta toiselle vie aikaa, mutta on Kandolinin mielestä antoisaa.
Helmi-ohjelman kautta tuleva apu on tarpeen, koska elinkeinon kannattavuus kärsi kesken CAP-tukikauden ympäristötukeen tehdyistä heikennyksistä.
Kävelymatkan päässä kartanolta sijaitsee Kirkkonummen kunnan omistama jalopuumetsikkö, jota hoidetaan Helmi-varoin.
Tammien ja pähkinäpuiden täyttämästä lehdosta on harvennettu runsaalla kädellä puita, jotta valo pääsee metsänpohjaan ja lehtokasvit kukoistamaan. Metsää on myös laidunnettu.
Jalopuumetsien hoito kuuluu Helmi-ohjelman rahoittamiin ja järjestämiin toimenpiteisiin. Maanomistajan ei tarvitse kuin antaa suostumuksensa luonnonhoitoon. Kuva: Tero PajukallioOhjelmapäällikkö Maaret Väänänen ympäristöministeriöstä kertoo, että luonnonhoitotoimien tuet maksetaan suoraan ympäristöhallinnon kilpailuttamalle urakoitsijalle, ei maanomistajalle.
Sen sijaan metsien ja soiden suojelu korvataan maanomistajalle pääasiassa metsätaloudellisen arvon mukaan. Joskus pienen korvauksen voi saada avosuonkin rauhoittamisesta, jos se on erityisen arvokas luontokohde ja osana jotain suurempaa suojelukokonaisuutta.
Käytännössä valtion rahaa ei pitäisi tuhlaantua sellaisten alueiden suojeluun, joita ei muutenkaan uhkaa mikään ihmistoiminta.
Helmi-ohjelman etenemistä voi seurata ympäristöministeriön verkkosivuilla.
Oikaisu: Otsikkoa ja juttua on korjattu 11.9.25 klo 11.45. Luonnonhoidon tukia ei uhkaa jäädä käyttämättä, niitä on haettavana.
Helmi-ohjelma pähkinänkuoressa
Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön ohjelmassa parannetaan soiden, lintuvesien, perinnebiotooppien, metsien, pienvesien ja rantojen luontoarvoja.
Yksityisten maanomistajien osallistuminen ohjelmaan on vapaaehtoista. Osarahoitusta voivat hakea myös kunnat ja järjestöt.
Vuoteen 2030 mennessä suojellaan soita 60 000 hehtaaria ja ennallistetaan 59 300 hehtaaria.
Perustetaan ja kunnostetaan 500 lintukosteikkoa suojelualueiden ulkopuolella ja 200 sisäpuolella.
Nostetaan hoidossa olevien perinnebiotooppien ala 52 000 hehtaariin.
Perustetaan 30–50 laajaa Helmi-aluetta, jotka ovat monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjen keskittymiä.
Ennallistetaan ja hoidetaan metsäkohteiden luontoa 800 kohteessa sisältäen kulotuksia 750 kappaletta.
Helmen sisarohjelma Metso keskittyy metsien suojeluun ja luonnonhoitoon.
Esimerkkejä luonnonhoidon tuista
Lehto- ja jalopuumetsien hoito on maksanut keskimäärin 800–1000 euroa hehtaarilta.
Soiden ennallistaminen maksaa noin 500–750 euroa hehtaarilta.
Soidensuojelun keskikorvaus on noin 1400 euroa hehtaarilta vaihdellen paljon puuston määrän mukaan. Puustoisilla ja rehevillä kohteilla korvaus voi nousta kivennäismaiden päätehakkuiden tasolle.
Lintuvesien kunnostus sisältää lukuisia työvaiheita ruoppauksesta pienpuuston raivaukseen, pesälauttojen rakentamiseen ja pienpetojen pyyntiin. Hanke voi maksaa satoja tuhansia euroja.
- Osaston luetuimmat
