Ministeri Mykkänen: Ennallistamistavoitteisiin löydyttävä yksityistä rahaa

Millolan tilalla Lohjan Savijärvellä äänekkäästi ammuvat lehmät kerääntyvät ihmettelemään rantaan astelevaa väkeä. Ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) astelevat lintutornille perässään mediaa ja ennallistamisen asiantutijoita.

Alue on oppikirjaesimerkki vaikuttavasta ennallistamis- ja luonnonhoitotyöstä. Savijärven pesimälinnustoon kuuluu monipuolinen ja runsas joukko vesi- ja rantalintulajeja, joista monet on luokiteltu uhanalaisiksi.

Laidunnuksen ansiosta Savijärven rantaniityillä ja -luhdilla pesivät edelleen taantuneet keltavästäräkki, pensastasku ja punavarpunen. Aktiivisella haitallisten pienpetojen pyynnillä taantuvien vesilintujen pesinnät on onnistuttu tänä vuonna turvaamaan lähes kaikilla sinne rakennetuilla keinopesillä.

Ely-keskus laati viime vuonna alueen maanomistajien kanssa ruoppaussuunnitelman Savijärven lintuvesikunnostuksesta. Kuva: Jaana Kankaanpää

Tällaiset vapaaehtoiset suojelu- ja ennallistamiskohteet ovat erityisen kiinnostuksen kohteena, kun kiistelty EU:n ennallistamisasetus tuli kesällä voimaan. Asetus tähtää luontokadon pysäyttämiseen ennallistamalla heikentyneitä luontokohteita.

EU:n tavoitteena on ennallistaa 20 prosenttia kaikista maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä.

Suomi vastusti ennallistamisasetuksen voimaantuloa EU:ssa, ja sen tavoitteita pidetään vaativina. Ympäristöministerin viesti perjantaina oli jälleen, että pelkästään valtion rahalla tavoitteisiin ei päästä, vaan mukaan tarvitaan rutkasti yksityistä rahaa.

Sen esteenä on hänen mukaansa erityisesti se, että yritykset pelkäävät joutuvansa osaksi viherpesua.

”Itse näen tämän syksyn tärkeimpänä luontokysymyksenä sen, että me saamme yritysten luontojäljen rahoitustyön sellaisiin puitteisiin, että yritykset tietävät, että on olemassa luotettava tapa sertifioida luonnonarvohehtaarin luominen. Useimmiten kuulee, että viherpesun pelko estää lähtemästä yksityiseen luontorahoitukseen”, Mykkänen sanoi.

Euroopan komissio on arvioinut ennallistamistoimien maksavan Suomelle yli 700 miljoonaa euroa vuodessa. Ympäristöministeriö puhuu puolen miljardin vuosittaisista kustannuksista.

”Nyt tehdään sellaiset asiat, joilla saadaan mahdollisimman paljon luontoa palautettua ja sellaiset tavat, joilla saadaan yksityistä rahoitusta innostettua mukaan, koska jokainen ymmärtää, että puolta miljardia veronmaksajien rahaa tässä taloustilanteessa ei ole.”

Mikko Leikolan karjatilalla on tehty luonnonhoitoa laiduntamalla karjaa ja pyytämällä pienpetoja. Helmi-ohjelman puitteissa tehtävät luonnonhoitotoimet ovat olleet maanomistajien keskuudessa suosittuja, mutta ennallistamistavoitteet pakottavat keksimään muitakin tapoja suojeluun.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Tavoitteet aiheuttavat painetta myös yksityismaille. Mykkänen korosti, että mitä enemmän maanomistajien kanssa pystytään sopimaan Savijärven esimerkin kaltaisia toimia, sitä sujuvammin tavoitteita toteutetaan.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kuitenkin korosti, että linja on nimenomaan vapaaehtoisessa suojelussa ja maanomistajien yksityisyyden suojaa kunnioitetaan.

”Maatalouden kohdalta on todettava, että maatalouden cap-rahoitusta ei tulla käyttämään ennallistamiseen, joten tämä ei ole pois maatalouden normaalista rahoituksesta.”

Vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelman Metson ja vesiensuojeluun keskittyvät Helmi-ohjelman ovat olleet suosittuja maanomistajien keskuudessa.

Esimerkiksi Savijärven kaltaisia arvokkaita lintuvesiä on tavoitteena suojella 200 vuoteen 2030 mennessä, ja tavoitteesta on nyt kasassa lähes 30 prosenttia, kertoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Maaret Väänänen.

Vaikka Helmi-ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa ollaan hyvässä vauhdissa, tämänhetkisellä rahoituksella kaikkia ohjelman tavoitteita ei pystytä Väänäsen mukaan saavuttamaan määräaikaan mennessä.

Millolan tilan Hereford-karja on laduntanut Savijärven rantaniittyjä jo 1990-luvun alusta lähtien. Rantaniityt on luokitelty maakunnallisesti arvokkaiksi perinnebiotoopeiksi.