Bowler Day voitti 75-kierroksella Charlottenlundissa toukokuussa. Kuva: TR Media/Burt Seeger
Klaus Koch Tanskan raviurheilun tilanteesta: ”Varsamääriäkin isompi rakenteellinen ongelma voi olla, ettei lajille löydy enää tekijöitä”
Tanskalainen raviurheilu on historialtaan Pohjoismaiden pisin. Nykypäivänä se väistelee kuitenkin samoja sudenkuoppia, kuin Suomen ravitkin. Kansainvälisen raviurheilun guru Klaus Koch kertoo, missä Tanskassa mennään.Tilaajalle
Kansainvälisen raviurheilun osaajan Klaus Kochin kertoman perusteella Tanskan ja Suomen raviurheilun tilanteessa on monta yhtymäkohtaa. Kuva: Ville ToivonenTanskassa varsojen syntyvyysluvut putoavat, ravien pelivaihdot sakkaavat ja eläinsuojelijat kritisoivat kilvanajoa. Totopeli on lisenssimarkkinassa vahvasti naapurimaan ATG:n otteessa, kuten Suomessakin saattaa olla tulevina vuosina. Pelivaihdoista leijonanosa menee kotimaan ravien sijasta Ruotsin raveihin, joissa on isommat potit. Tanskan raviurheilu painiskelee monilla tavoin samoissa ongelmissa kuin ravit meillä täällä Suomessa.
”Tilanne Tanskan raveissa on jollain tavalla stabiili juuri nyt, mutta isoja uhkakuviakin on”, Klaus Koch arvioi.
Klaus Koch on kansainvälisen raviurheilun suurin asiantuntija Pohjoismaissa. Hän oli ”Mr Elitloppet” peräti 24 vuotta, eli vastasi suurkilpailun kokoamisesta. 1992 alkanut ura Solvallassa päättyi 2016. Viime vuodet kööpenhaminalainen on pyörittänyt eurooppalaisten hevosten hankintaa Yonkers International Trotiin New Yorkissa ja hankkinut kansainväliset kilpailijat kotikaupunkinsa Kööpenhaminan raviradan Charlottenlundin Copenhagen Cupiin.
”Varsoja syntyi tänä kesänä ja keväänä 15 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Astutusmäärä laski edelleen 10 prosenttia lisää. Jokunen vuosi sitten oli hieman torjuntavoiton tunnelmaa, kun vuosikymmenten vaihteessa tuli plussavuosiakin. Nyt tapahtuva lasku on tietenkin saatava pysähtymään keinolla tai toisella. Valitettavasti tanskalaisessa raviurheilussa ei ole yhteistä näkemystä. Visiota, jonka varaan tulevaisuutta osattaisiin rakentaa.”
Varsojen syntyvyyden lasku ei sittenkään ole suurin uhkakuva Klaus Kochin papereissa.
”Näen kaksi mahdollista tulevaisuudenkuvaa 10 vuoden päässä. Joko mennään aika stabiilisti tätä tasoa, ja homma vain jatkuu, tai sitten perinteikäs laji uhkaa mennä kiville ihan kokonaan. Varsamääriäkin isompi rakenteellinen ongelma voi olla, ettei lajille löydy enää tekijöitä.”
”Huippuvalmentajamme Steen Juul, Axel Jacobsen ja Flemming Jensen alkavat olla jo ikämiehiä. Tarvittaisiin nuoria ja naisvalmentajia, mutta heitä tuntuu syntyvän liian vähän.”
”Kun amatöörivalmennus samalla on menossa pois muodista, ei tekijöitä ole näköpiirissä. Ei vaikka Tanska on periaatteessa maa, jossa hevosia näkyy joka suunnalla ja samalla maatalousvaltio, jolla on pitkät perinteet hevosenpidolle ja raviurheilullekin. Hevosia on edelleenkin paljon, mutta nuoret raviosaajat satsaavat rahan tekoon kengitysseppinä ratsutalleille, joiden pitäjillä on talous kunnossa.”
”Eläinsuojelijoiden kritiikki on lisäksi laantunut. Ei ole enää viime vuosina ollut mielenosoituksia, kuten aiemmin.”
Mitkä asiat puhuvat tasaisemman menon puolesta?
”Ravien yleisökato on pysähtynyt. Sehän on ollut yleismaailmallinen kehitys kaikilla mantereilla, mutta nyt ravien yleisömäärät ovat pysyneet aika samoissa numeroissa jo monta vuotta täällä.”
”Ruotsin läheisyys vastaa myös monenlaiseen kysyntään. Jos pystymme tuottamaan huippuja, sinne on helppoa mennä kilpailemaan. Tanskalaiset kilpailijat Ruotsissa vetävät myös peliä naapurimaan kohteisiin. Ja onhan siellä isompia potteja.”
”Eläinsuojelijoiden kritiikki on lisäksi laantunut. Ei ole enää viime vuosina ollut mielenosoituksia, kuten aiemmin. On ehkä onnistuttu yhdessä muiden pohjoismaisten toimijoiden kanssa luomaan urheilua, jossa hevosia ei enää lyödä. Kritiikki ainakin näyttää laantuneen täällä.”
”Tanskalainen vedonlyöjä on vain profiililtaan erilainen, kuin esimerkiksi ruotsalainen. Ruotsalainen tykkää 75:n haasteista, kun tanskalainen haluaa potin nopeasti vaikeista yhden lähdön yhdistelmäpeleistä, kuten triosta. Pohjoismainen yhteistyö on jo melko hyvää, ja se voi parhaassa tapauksessa taata lajille tulevaisuuden kaikissa neljässä maassa.”
Miten Tanskan raviurheilu on tullut tähän pisteeseen?
”Sillähän on pitkä historia 1800-luvulta saakka. Tanskan raviurheilulla on kolme kultakautta. Maailmansotien välissä 1920–1930-luvuilla laji oli hirmu suosittua; se oli ensimmäinen kultakausi. Charlottenlundissa ei tietojeni mukaan ajettu koskaan alle 10 000 ihmisen yleisölle noina vuosina. Naapurimaassa Saksassa laji oli myös tuona ajanjaksona tosi suuri.”
”Toinen kultakausi oli toisesta maailmansodasta 1950-luvun puoliväliin. Sama yleisöryntäys jatkui, vaikka hevoset olivatkin tosi huonoja sodan jälkeen. Niille oli pulavuosina jouduttu syöttämään vaikka mitä paremman puutteessa, perunoista alkaen. Tämä näkyi hevosten suoritustasossa, mutta yleisö nautti raviurheilusta siitä huolimatta. Saksassahan maailmansota tuhosi raviurheilun monen muun asian lisäksi.”
”Tarok oli kansallissankari.”
”Kolmas huippukausi oli 1970-luvun puolivälistä vuosikymmenen loppuun, niin sanottu Tarok-kausi. Tarok oli kansallissankari. Se menestyi Prix d’Ameriquea myöten ja kaikki tunsivat oriin.”
”Hevonen tuli Jyllannista Skivestä Laursenin perheen kasvattamana ja valmentamana, mutta mediamielessä se oli Charlottenlundin johtajan Tage Andersenin luomus. Hän möi sen suurelle yleisölle: televisiolle ja valtakunnanmedioille. Tarok kävi kaupaksi kuin häkä. Kun samalla valtio alensi arpajaisveroa, totopelikin pyöri, ja raviurheilu voi paksusti.”
Mihin menestyskulku Tanskassa tyrehtyi?
”Tarokin jälkeen ei tullut uutta Tarokia. Toisaalta tuli vääriä pelivalintoja. Esimerkiksi 75-pelin lanseerauksessa 1980-luvulla ei Tanskassa onnistuttu, ja tämä saattoi johtua juuri tuosta mainitusta pelaajaprofiilin erilaisuudesta. Samalla laji on taantunut kaikkialla maailmassa samalla tavalla, ehkä Ruotsia ja Ranskaa lukuun ottamatta. Ja niissäkin yleisömäärät ovat romahtaneet.”
”Emme ole lajina pystyneet vastaamaan nykyajan haasteisiin. Hevosenomistaminen ja kasvattaminen on sakannut. Kaupungistumisen myötä nuo ovat olleet toki haasteita kaikkialla maailmassa. Moni muukin elinkeino on muuttunut tai hävinnyt.”
”Ruotsissa esimerkiksi on ollut lajin parissa ja ohjissa päteviä ihmisiä.”
Miksi Ranska ja Ruotsi ovat muita vahvempia?
”Niissä maissa on ollut enemmän voimakkaita persoonia lajin moottoreina ja yhteiskunnallisina vaikuttajina.”
”Ruotsissa esimerkiksi on ollut lajin parissa ja ohjissa päteviä ihmisiä, kuten Gert Lindberg ja Håkan ’Lillis’ Olsson. Heillä on ollut ideoita ja voimaa viedä asioita läpi valtakunnantasolla. Gert Lindberg oli raviurheilun rakentamisen, talouden ja vaikutusvallan voimakas dynamo ja Lillis verraton idealinko. Olsson ei ehkä ollut niinkään talousosaaja, mutta uskomaton mies generoimaan uusia ideoita: niitä syntyi monta päivässä.”
- Osaston luetuimmat
