76-tonninen puutavarayhdistelmä pysyy vakaana, mutta jarrutusmatka venyy yli sataan metriin, kun nopeutta on jarrutuksen alkaessa 50 kilometriä tunnissa. Kuva: Timo HeikkalaPudasjärviJarrut pohjaan
Raskaan kaluston jarrutustesti havainnollistaa ennakoinnin tärkeyttä talviajossa.TilaajalleHenkilöauton kuljettaja ajaa viittäkymppiä ja painaa jarrut pohjaan ‒ auto pysähtyy 42 metrin päähän. Kun täydessä kuormassa oleva puutavarayhdistelmä tekee saman, jarrutusmatka on yli kaksinkertainen.
Kun nopeutta kasvatetaan 80 kilometriin tunnissa, jarrutusmatkat kaksinkertaistuvat molemmilla. Puurekka pysähtyy vasta 207 metrin päässä jarrutuksen aloituspisteestä.
Pudasjärven lentokentällä testattiin keskiviikkona eri ajoneuvojen jarrutusmatkoja sekä tienpinnan kitkaa Safetrucks-hankkeessa.
Jarrutustesti havainnollistaa, miten tärkeää talvikelillä on ennakoida ajoa.
Raskaat ajoneuvot ja ajoneuvoyhdistelmät aiheuttavat liikenneonnettomuuksissa suurimmat riskit vakaville henkilö- ja omaisuusvahingoille sekä liikenteen sujuvuudelle.
Myös henkilöauton kuljettajilla on peiliin katsomisen paikka.
Mikäli vaikkapa rekan edellä ajava henkilöauto päättää viime tingassa kääntyä maantieltä sivutielle ja lyö yhtäkkiä jarrut pohjaan, on vaarana, että pelti rytisee.
”Liikenne on yhteispeliä. Isoille ajoneuvoille pitää muistaa antaa tilaa.”
”Liikenne on yhteispeliä. Isoille ajoneuvoille pitää muistaa antaa tilaa risteysalueella sekä kiihdytyksissä ja jarrutuksissa”, Kuljetusliike Eskolan toimitusjohtaja Pasi Eskola toteaa.
Kuljetusliike Eskolan kuljettaja Markus Juutinen on ajanut puutavara-autoa viisi vuotta. Liikenteessä tarvitsee harvoin jarruttaa täydestä vauhdista nollaan saakka. Kuva: Timo Heikkala
Puutavara-auton eturenkaissa on nastat, mikä lisää pitoa etenkin jäisellä pinnalla. Paripyörät ja akseleiden määrä lisäävät kitkapintaa. Kuva: Timo HeikkalaTestipäivänä Pudasjärvellä on kirpakka, lähes 20 asteen pakkanen. Kiitotien pinta on kiillottunut polanne.
Normaalisti tien päällä ajourat kuluvat paljaaksi, mutta ne ovat silti liukkaita. Hankalin pinta on jää, jonka pinnalle on satanut vettä.
Peilijäällä raskaan ajoneuvon jarrutusmatka 80 kilometrin tuntinopeudesta saattaa yltää 300‒400 metriin.
”Toisaalta peilijäällä ei nopeuskaan voi olla niin kova”, Liikenneturvan suunnittelija Toni Vuoristo toteaa.
Nokian Renkaiden testiauto varustettuna Intuitu-älyrenkailla jarrutustestissä. Kuva: Timo Heikkala
Ajonopeuden lasku vähentää jarrutusmatkaa merkittävästi, Liikenneturvan Toni Vuoristo muistuttaa. Kuva: Timo HeikkalaAjoneuvot ovat kehittyneet huimasti vuosikymmenten aikana. ABS-jarrut säästävät ohjattavuuden, kun jarrut eivät lukkiudu.
Ohjaamossa tuntuu tärinää, kun jarrut lyödään pohjaan, mutta puutavarayhdistelmä pysyy vankasti ajolinjassaan, eikä lähde heittelehtimään.
Eskolan mukaan 1980-luvun lopulla ja vielä 1990-luvulla oli tavallista, että raskaiden ajoneuvoyhdistelmien perävaunuissa ei ollut ABS-jarruja.
”Kun vaunu lähti luisuun, peilistä piti kurkata, kummalta puolelta.”
Safetrucks-hankkeen tavoite on parantaa raskaan liikenteen turvallisuutta tuottamalla kuljettajalle reaaliaikaista, ajoneuvokohtaista varoitus- ja olosuhdetietoa, joka perustuu tienpinnan kitkaan, paikalliseen säähän, liikenneympäristöön ja ajoneuvon ominaisuuksiin.
Hankkeen pilottikohteena on Kemin sataman ja Sodankylässä sijaitsevan Kevitsan kaivoksen välinen tieosuus.
Oulun yliopiston kitkanmittausperävaunun avulla pystytään mittaamaan esimerkiksi dynaamisia rengasvoimia kaarrejarrutuksessa. Kuva: Timo Heikkala
Safetrucks-hankkeessa tehdään yhteistyötä kanadalaisten kanssa, projektipäällikkö, vanhempi tutkija Timo Sukuvaara Ilmatieteen laitokselta kertoo. Kuva: Timo HeikkalaPilotissa mukana olevat, kaivannaisia kuljettavat ajoneuvot saavat käyttönsä tiesääpalvelut, jotka pitävät sisällään räätälöityjä varoituksia muun muassa sivutuulesta ja liukkaudesta, projektipäällikkö Timo Sukuvaara Ilmatieteen laitokselta kertoo.
Kuljettajilla on apunaan myös kyseiselle reitille tehty sääennuste.
Sukuvaaran mukaan Kemi‒Kevista-väli valikoitui käytännön syistä: Sodankylässä on Ilmatieteen laitoksen tutkimusasema, minkä ansiosta ajoneuvojen mittalaitteita on helppo säätää sieltä.
Sukuvaaran mukaan hyvä pilottikohde voisi olla myös esimerkiksi Kilpisjärvelle johtava valtatie 21, missä raskaita ajoneuvoja suistuu usein tieltä.
Juttua muokattu klo 10.50 täsmentämällä, ettei perävaunuissa ollut 1990-luvulle tultaessa ABS-jarruja.
Pudasjärven lentokentällä jarrutustesteihin osallistui monia erityyppisiä ajoneuvoja, kuorman kanssa ja ilman. Kuva: Timo HeikkalaArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
