
Kuljetusyrittäjiä edustavat SKAL vaatii polttoaineen jakeluvelvoitteen alentamista. Järjestön mukaa valtion verotulot kasvaisivat samalla kymmenillä miljoonilla euroilla.
SKALin mukaan dieselin hinnan nousu rasittaa yrityksiä, mutta samalla kustannuspaineet leviävät koko yhteiskuntaan. Energiakriisin haitallisten vaikutusten torjumiseksi polttoaineen jakeluvelvoitetta pitäisi laskea 10 prosenttiyksiköllä.
Jakeluvelvoite tarkoittaa uusiutuvan energian osuutta polttoaineessa. Se liittyy EU:n ilmasto- ja energiatavoitteisiin.
Dieselin hinta on noussut rajusti Lähi-idän sodan seurauksena. Se on nostanut kuorma-autoliikenteen kustannuksia noin 8 prosenttia.
”Kustannusnousu yhden kuukauden aikana on täysin poikkeuksellista ja haitallista Suomen kilpailukyvylle”, toteaa toimitusjohtaja Anssi Kujala SKALista.
Kujala muistuttaa, että neljä vuotta sitten Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman energiahintakriisin seurauksia lievennettiin jakeluvelvoitetta alentamalla. Lisäksi haettavaksi tuli SKALin esittämä kuljetusyritysten polttoainetuki.
”Jakeluvelvoitteen lasku kasvattaisi valtion verotuloja.”
Polttoaineiden hinnan nousu iskee Suomeen muita maita pahemmin. Maamme on syrjäinen, harvaan asuttu ja täällä etäisyydet ovat pitkiä.
SKAL laskee, että jakeluvelvoitteen lasku 9,5 prosenttiin, alentaisi kuljetusyritysten polttoainekuluja noin 140 miljoonalla eurolla vuodessa.
”Lisäksi se kasvattaisi valtion verotuloja, sillä fossiilisesta dieselistä polttoaineveroa kerätään uusiutuvaa dieseliä enemmän. SKALin laskelmien mukaan vuotuisesta noin 2,6 miljardin diesellitran kulutuksesta valtion verotulot kasvaisivat noin 57 miljoonalla eurolla”, Kujala sanoo.
Päämarkkinoita huomattavasti lähempänä oleva kilpailijamaamme Ruotsi on jo aiemmin tehnyt päätöksen jakeluvelvoitteen merkittävästä alentamisesta hillitäkseen polttoaineiden hintaa.
Heinäkuusta 2025 alkaen jakeluvelvoite on Ruotsissa ollut 10 prosenttia. Tällä hetkellä Ruotsi on lisäksi alentamassa polttoaineveroa EU:n minimitasolle.
Vaikka SKAL perustelee jakeluvelvoitteen laskun hyvin, sillä on myös vastustajansa. Esimerkiksi bioala varoittaa, että se söisi uusiutuvan energian investointien kannattavuutta.