Tällä kikalla poliisi lavastaa peltipoliiseja toimivan näköisiksi

Moni autoilija jarruttelee automaattisen nopeusvalvontakameran eli peltipoliisin edessä ilman tietoa siitä, onko laite toiminnassa. Kaasujalka siirtyy jarrupolkimelle usein pelkästään varmuuden vuoksi.

“Nopeusrajoitusmerkkejä on melko harvassa, jolloin autoilija ei välttämättä tiedä kameratolpan kohdalla vallitsevaa nopeusrajoitusta. Tämä johtaa turhiin jarrutuksiin, joka aiheuttaa liikennevirtaan haitariliikettä ja turvavälien kutistumista”, Liikkuvan poliisin perinneyhdistyksen puheenjohtaja, komisario evp. Jyrki Haapala sanoo.

Ainakin Pohjois-Pohjanmaalla poliisi on havainnut, että tarkkasilmäisimmät autoilijat pystyvät havaitsemaan jo hyvissä ajoin vanhanmallisen Traffipax-peltipoliisin seisovan tienposkessa ilman kameraa.

Asian havaitseminen on varsin helppoa päivänvalossa, kun tyhjäksi jääneen kameran kotelon alemmassa aukossa ei näy salamalaitteen kirkasta heijastinta.

Vilkkaalla Kelä I:llä kameravalvonta oli yli vuoden poissa pelistä. Kuva: Jarmo Palokallio

Traffipax-tolppia on satoja, mutta kameroita niihin on hankittu vain joitakin kymmeniä. Poliisin pelkona on, ettei tyhjänä seisova tolppa ole riittävä pelote kaasujalan keventämiseksi.

Jotta autoilijat eivät havaitsisi kameran poissaoloa, poliisi keksi lavastaa kameratolpan toimivan oloiseksi sujauttamalla salamalaitteen heijastimen aukkoon CD-levyn, joka näyttää erehdyttävästi oikealta heijastimelta.

“Siksi niitä käytetään, etteivät autoilijat näkisi jo parin sadan metrin päästä, että tolppa on tyhjä”, selvittää ylikonstaapeli Markku Nygård Oulun poliisin liikennevalvontaryhmästä.

Jyrki Haapala ei pidä nopeusvalvontaan käytettävien virallisten valvontalaitteiden lavastamista toimivan näköiseksi asiallisena toimintana. Hän on sitä mieltä, että “pelleily” vie liikennevalvonnalta lopunkin uskottavuuden.

“Jos tällainen sallitaan, sittenhän tienvarsille voitaisiin saman tien pystyttää pahvista leikattuja poliisiauton kuvia”, Haapala ehdottaa.

Liikkuvan poliisin perinneyhdistys kritisoi myös Väyläviraston ohjetta automaattisen nopeusvalvonnan järjestämiseksi.

“Ohjeessa jopa kehotetaan jättämään toimimattomat kameratolpat niille sijoilleen. Ajatuksena on, että mitä enemmän tienvarsilla seisoisi tolppia, sitä vähemmän tapahtuisi onnettomuuksia. Tästä ei ole kuitenkaan esitetty näyttöä.”

Monet autoilijat hiljentävät varmuuden vuoksi kameratolpan kohdalla. Kuva: Sanne Katainen

Vanhanmallisilla Traffipax-peltipoliiseilla tehty nopeusvalvonta on kompuroinut viime vuosina useaan otteeseen. Valvontaa on jouduttu rajoittamaan ja jopa keskeyttämään laitevikojen, poliisin henkilöstöresurssien ja viimeksi langattomaan kuvansiirtoon liittyvien ongelmien takia.

Traffipaxien kuvien siirto tyrehtyi reilu vuosi sitten, kun teleoperaattorit ryhtyivät ajamaan 3G-matkapuhelinverkkoja alas. 3G-yhteyksien katkeaminen johti siihen, että Traffipaxeilla tehty automaattinen nopeusvalvonta jouduttiin keskeyttämään muun muassa Suomen vilkkaimmalla tiellä, Kehä I:llä keväällä 2023, ja katkos kesti yli vuoden.

“On erittäin outoa, ettei poliisi tiedottanut kameroiden toimimattomuudesta, vaan pyrki salaamaan asian kansalaisilta”, Haapala hämmästelee.

Traffipax-kameratolppia on otettu teknisten päivitysten myötä uudelleen käyttöön viime kuukausien aikana.

“Olemme hankkineet Traffipax-kameroihin sata uutta reitintä, joiden avulla kuvien langaton siirto jälleen onnistuu”, poliisiylitarkastaja Pasi Rissanen poliisihallituksesta kertoo.

Rissasen mukaan Traffipaxien käyttöä jatketaan niiden elinkaaren loppuun ennen kuin Traffipaxeja korvataan uudenmallisilla kameratolpilla.