Milloin omakotitalon riskirakenne aiheuttaa vaurion ja milloin ei? Asiantuntijalla on siihen nyrkkisääntö

Riskirakenteita on monessa talossa, mutta läheskään aina riski ei laukea kosteusongelmaksi.

Tekniikan tohtori Juhani Pirisellä on teoria, milloin niin tavallisesti käy.

”Rakennuksen vaurioituminen vaatii kaksi ongelmaa yhtä aikaa”, sanoo rakennustarkastajana Lahdessa työskentelevä Pirinen.

Esimerkiksi seinärakenteesta voi puuttua höyrynsulku, mikä on itsessään riskirakenne. Se ei kuitenkaan välttämättä aiheuta vauriota, jos seinärakenteessa on asiallinen tuuletusrako – näin rakenteen läpi menevä vesihöyry pääsee esteettä poistumaan ulos.

Samaan tapaan esimerkiksi valesokkeli ja muutenkin liian lähellä maata oleva orgaaninen materiaali perustuksessa on riskirakenne. Kohtalokkaaksi tämä 1960–70-luvuilla paljon käytetty rakennustapa muuttuu usein, jos maa viettää sokkeliin, talon alla on vettä pidättelevä savimaa, salaojat puuttuvat tai rännivedet laskevat suoraan nurkalle.

Jokainen joutuu tykönään pohtimaan, montako rakennusvirhettä on varaa lähteä korjaamaan vanhassa talossa.

Riskirakenteita on pieniä ja suuria, joten niiden korjauskustannukset vaihtelevat. Vesien ohjaaminen syöksytorvesta kauas seinustoilta voi olla hyvinkin halpaa, kun taas valesokkelin korjaus turvalliseksi rakenteeksi maksaa paljon.

”Normaali ihminen voi yhtä aikaa korjauttaa yksi tai kaksi laaja-alaista rakennusvirhettä. Jos taas talossa on vaikkapa 4–5 riskirakennetta, tarvitaan jo paksu lompakko – ja eikä silloin esimerkiksi 1960-luvun talosta enää jää paljon alkuperäistä jäljelle”, pohtii Pirinen.

Ilman riskirakenteiden korjaustakin talon peruskorjaukset maksavat.

”Kun talo täyttää 30 vuotta, seuraavien 10–15 vuoden aikana moni asia menee uusiksi. Tällaisia ovat muun muassa vesikatto, vesijohdot, salaojat, pesutilojen vedeneristeet”, Pirinen luettelee.

Siitä Pirinen on iloinen, että kuntotutkijoiden osaaminen on aivan toista luokkaa kuin 30 vuotta sitten.

”Meillä on iso joukko rakennusinsinöörejä, jotka osaavat tehdä entistä parempia kuntotutkimuksia. Siten rahat eivät enää mene yhtä helposti hukkaan väärien korjausten vuoksi kuin joskus ennen, mikä on se kaikki hirvein tilanne.”